Verkkoryhmä 1:
Keskustelun 9.-19.9.2002 yhteenveto

Hei Verkkoryhmä ykkösen jäsenet!

Tässä yhteenvetoa ensimmäisen vaiheen keskustelu-osuudestanne, jossa oli tarkoitus miettiä oman hankkeen näkökulmasta tiettyjä perusasioita ja käydä keskustelua toisten kanssa niiden tiimoilta. Ryhmässänne lähetettiin kaikkiaan 22 viestiä ja keskustelussa oli mukana 15 aktiivista osallistujaa. Suurin osa teistä sai oman toimija-analyysinsä muille luettavaksi ja osa niistä on koulutuksen tässä alkuvaiheessa jo hyvinkin pitkälle meneviä. Tehtyä tuumailua ja tekstiä kannattaa ehdottomasti käyttää pohjana, kun työstätte valmiiksi tämän verkkojakson tehtävänä ollutta oman hankkeen suunnitelmaraporttia.

Toistenne töiden kommentointi sen sijaan jäi tässä hieman vähäisemmäksi ja pintapuolisemmaksi kuin tavoitteena verkkojaksoa suunniteltaessa on ollut. Tämä toimintatapa vaatii vähän harjoittelua - ja erityisesti sitä aikaa, joka tuntuu itse kullakin käsistä karkaavan. Tästä on hyvä jatkaa, joka tapauksessa varsin oivallinen alku tämä käymänne keskustelu on ollut!

Niiden joilla tämä verkkojakson alkuvaihe hujahti vähän ohi, kannattaa vielä miettiä nyt käsiteltyjä asioita ja tuoda niitä esille oman hankkeen suunnitelmasta kirjoitettavassa raportissa. Myös aktiivisella muiden töiden kommentoinnilla voi kuroa kiinni alun ehkä vähäiseksi jäänyttä osallistumista.


Seuraavien teemojen alla on kootusti muutamia johtopäätöksiä ja kommentteja esitystenne pohjalta:

Hankkeen inhimilliset ja aineelliset resurssit

Erillinen rahoitus omalle hankkeelle oli ainakin yhdellä, muut tekevät hankkeeseen liittyvää työtä pitkälti osana virkatyötään ilman erillisrahoitusta. Oma työpaikka on saattanut tulla vastaan rahoitusasioissa mm. siinä, että tievie-koulutuksen osallistumiskustannukset ja siihen käytetty aika on hoidettu ja hyväksytty työnantajan taholta.

Henkilöresurssien näkökulmasta hankkeet näyttäytyvät pääosin yhden henkilön hankkeina. Useamman hengen yhteisiä hankkeita on mukana myös ainakin kaksi.

Yleisesti ottaen keskustelunne perusteella vaikuttaa siltä, että muut työtehtävät hoidetaan usein ensin ja jos aikaa jää, se käytetään hankkeen edistämiseen. Omaa aikaa ovat monet arvioineetkin hankkeeseen käyttävänsä/joutuvansa käyttää, jo ihan lähtökohtaisesti. Näin tilanne taitaa olla monessa yliopistossa ja monen meistä kohdalla, kyllä. Pohdittavaksi jääkin, missä menee itsensä kehittämisen ja omaan innostukseen perustuvan toiminnan ja niiden virallisten työnkuvaan kuuluvien tehtävien hoitamisen raja ja miten työyhteistössä asiat järjestetään? Varsinkin näissä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyvissä kehittämisideoissa ja toteutuksissa 'yksinäiset ratsastajat omalla vapaa-ajalla' tuntuvat olevan kovin yleinen käytäntö edelleen, näin kärjistetysti ilmaistuna.

Tuen tarve ja miten tukea on saatavissa

Monet teistä mainitsivat saavansa tukea omalle kehittämishankkeelle ja työlle muilta tievieläisiltä ja ylipäätään TieVie-koulutuksesta, oman työyhteisön kokeneemmilta kollegoilta ja/tai muilta toimijoilta samassa hankkeessa.

Tuen tarpeet ovat moninaiset: tukea tarvitaan mm. sisällöllisessä suunnittelussa, yleisesti pedagogisissa ja didaktisissa kysymyksissä sekä myös puhtaasti teknistä tukea.

Hyvän tuen/tukipalvelun ongelmat kärjistyvät usein muutamaan seikkaan: tuen pitäisi olla fyysisesti lähellä eli käytettävissä aina kun tarvitaan eli heti, ja tukihenkilön pitäisi olla kykenevä paitsi tekniseen neuvonantoon myös ymmärtää jotakin verkko-opetuksen periaatteista pedagogiselta kannalta. Tällaisen kombinaation omaavia tuki-ihmisiä ei välttämättä ole helppoa löytää ja jos löytääkin, työn usein osa-aikainen luonne (yksi tukihenkilö palvelee montaa eri yksikköä tms.) ja palkkataso eivät helposti houkuttele osaajaa pysymään pidempään ko. työnkuvassa.

Mainintoja muista tukipalveluista omassa yliopistossa

Hankekuvauksissanne mainittiin muutamia instansseja joista omissa yliopistoissanne olette saaneet tai voitte saada apua. Kokosin tähän esimerkeiksi seuraavat (korjatkaa toki jos olen ymmärtänyt tai tulkinnut väärin): Åbo Akademissa täydennyskoulutuskeskus yleisesti verkko-opetukseen liittyvissä asioissa, Blacboardin käytössä laskentakeskus ja AV-.keskus kuvan ja äänenkäsittelyssä sekä videoneuvottelussa, Oppimiskeskus Vaasan yliopistolaisilla (sekä tekninen- että pedagoginen tuki).

Opiskelun iloa ja aurinkoista syksyn jatkoa toivottaen,
Riikka Lauhia

Päivitetty 11.10.2002 /rl