Verkkoryhmä
1:
Keskustelun 9.-19.9.2002 yhteenveto
Hei Verkkoryhmä ykkösen jäsenet!
Tässä yhteenvetoa ensimmäisen vaiheen keskustelu-osuudestanne,
jossa oli tarkoitus miettiä oman hankkeen näkökulmasta
tiettyjä perusasioita ja käydä keskustelua toisten
kanssa niiden tiimoilta. Ryhmässänne lähetettiin
kaikkiaan 22 viestiä ja keskustelussa oli mukana 15 aktiivista
osallistujaa. Suurin osa teistä sai oman toimija-analyysinsä
muille luettavaksi ja osa niistä on koulutuksen tässä
alkuvaiheessa jo hyvinkin pitkälle meneviä. Tehtyä
tuumailua ja tekstiä kannattaa ehdottomasti käyttää
pohjana, kun työstätte valmiiksi tämän verkkojakson
tehtävänä ollutta oman hankkeen suunnitelmaraporttia.
Toistenne töiden kommentointi sen sijaan jäi tässä
hieman vähäisemmäksi ja pintapuolisemmaksi kuin tavoitteena
verkkojaksoa suunniteltaessa on ollut. Tämä toimintatapa
vaatii vähän harjoittelua - ja erityisesti sitä aikaa,
joka tuntuu itse kullakin käsistä karkaavan. Tästä
on hyvä jatkaa, joka tapauksessa varsin oivallinen alku tämä
käymänne keskustelu on ollut!
Niiden joilla tämä verkkojakson alkuvaihe hujahti vähän
ohi, kannattaa vielä miettiä nyt käsiteltyjä
asioita ja tuoda niitä esille oman hankkeen suunnitelmasta
kirjoitettavassa raportissa. Myös aktiivisella muiden töiden
kommentoinnilla voi kuroa kiinni alun ehkä vähäiseksi
jäänyttä osallistumista.
Seuraavien teemojen alla on kootusti muutamia johtopäätöksiä
ja kommentteja esitystenne pohjalta:
Hankkeen inhimilliset ja aineelliset resurssit
Erillinen rahoitus omalle hankkeelle oli ainakin yhdellä,
muut tekevät hankkeeseen liittyvää työtä
pitkälti osana virkatyötään ilman erillisrahoitusta.
Oma työpaikka on saattanut tulla vastaan rahoitusasioissa mm.
siinä, että tievie-koulutuksen osallistumiskustannukset
ja siihen käytetty aika on hoidettu ja hyväksytty työnantajan
taholta.
Henkilöresurssien näkökulmasta hankkeet näyttäytyvät
pääosin yhden henkilön hankkeina. Useamman hengen
yhteisiä hankkeita on mukana myös ainakin kaksi.
Yleisesti ottaen keskustelunne perusteella vaikuttaa siltä,
että muut työtehtävät hoidetaan usein ensin
ja jos aikaa jää, se käytetään hankkeen
edistämiseen. Omaa aikaa ovat monet arvioineetkin hankkeeseen
käyttävänsä/joutuvansa käyttää,
jo ihan lähtökohtaisesti. Näin tilanne taitaa olla
monessa yliopistossa ja monen meistä kohdalla, kyllä.
Pohdittavaksi jääkin, missä menee itsensä kehittämisen
ja omaan innostukseen perustuvan toiminnan ja niiden virallisten
työnkuvaan kuuluvien tehtävien hoitamisen raja ja miten
työyhteistössä asiat järjestetään?
Varsinkin näissä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön
liittyvissä kehittämisideoissa ja toteutuksissa 'yksinäiset
ratsastajat omalla vapaa-ajalla' tuntuvat olevan kovin yleinen käytäntö
edelleen, näin kärjistetysti ilmaistuna.
Tuen tarve ja miten tukea on saatavissa
Monet teistä mainitsivat saavansa tukea omalle kehittämishankkeelle
ja työlle muilta tievieläisiltä ja ylipäätään
TieVie-koulutuksesta, oman työyhteisön kokeneemmilta kollegoilta
ja/tai muilta toimijoilta samassa hankkeessa.
Tuen tarpeet ovat moninaiset: tukea tarvitaan mm. sisällöllisessä
suunnittelussa, yleisesti pedagogisissa ja didaktisissa kysymyksissä
sekä myös puhtaasti teknistä tukea.
Hyvän tuen/tukipalvelun ongelmat kärjistyvät usein
muutamaan seikkaan: tuen pitäisi olla fyysisesti lähellä
eli käytettävissä aina kun tarvitaan eli heti, ja
tukihenkilön pitäisi olla kykenevä paitsi tekniseen
neuvonantoon myös ymmärtää jotakin verkko-opetuksen
periaatteista pedagogiselta kannalta. Tällaisen kombinaation
omaavia tuki-ihmisiä ei välttämättä ole
helppoa löytää ja jos löytääkin, työn
usein osa-aikainen luonne (yksi tukihenkilö palvelee montaa
eri yksikköä tms.) ja palkkataso eivät helposti houkuttele
osaajaa pysymään pidempään ko. työnkuvassa.
Mainintoja muista tukipalveluista omassa yliopistossa
Hankekuvauksissanne mainittiin muutamia instansseja joista omissa
yliopistoissanne olette saaneet tai voitte saada apua. Kokosin tähän
esimerkeiksi seuraavat (korjatkaa toki jos olen ymmärtänyt
tai tulkinnut väärin): Åbo Akademissa täydennyskoulutuskeskus
yleisesti verkko-opetukseen liittyvissä asioissa, Blacboardin
käytössä laskentakeskus ja AV-.keskus kuvan ja äänenkäsittelyssä
sekä videoneuvottelussa, Oppimiskeskus Vaasan yliopistolaisilla
(sekä tekninen- että pedagoginen tuki).
Opiskelun iloa ja aurinkoista syksyn jatkoa toivottaen,
Riikka Lauhia
|