Verkkoryhmä 6:
Keskustelun 9.-19.9.2002 yhteenveto

Hyvät verkkoryhmän 6 jäsenet!

Aluksi hieman statistiikkaa. Ryhmä 6 lähetti yhteensä 31 viestiä. Aktiivisia lukijoita oli 23 (joista osa kieltämättä ryhmän ulkopuolisia). Ryhmän 25:stä jäsenestä 17 osallistui lähettämällä viestin. Omista hankkeistaan kertoivat joko annettujen kysymysten valossa tai vapaamuotoisesti yhtä lukuun ottamatta ryhmän kaikki aktiiviset jäsenet.

Aktiivista viestintää syntyi erityisesti vastauksena konkreettiseen kysymykseen yläaste- ja lukioikäisten kokemuksista verkon käytöstä opetuksessa. Samoin käytännön vinkkejä tuli käytettävyyskysymyksiin: fonttivalinnat, palstanleveydet. Hankkeista keskustelua käytiin lähinnä vain kolmessa tapauksessa. Olisi keiltämättä ollut mielenkiintoista lukea enemmänkin ryhmäläisten ajatuksia toistensa hankkeista! Toki tätä ehtii tehdä vielä, seuraavassa vaiheessa...

Niiden, jotka eivät oikein vielä kerinneet mukaan keskusteluun, kannattaa tuoda käsiteltyjä asioita omasta hankkeesta tehtävässä raportissa. Aktiivisella muiden osallistujien hankkeiden kommentoinnilla voi kuroa kiinni alun vähäistä osallistumista.

Joka tapauksessa, tämä oli hyvä alku!

Alla on koonnos keskutelussa esiin tulleista teemoista.

Resursseista puhuttiin ryhmässä paljon, erityisesti oman ajan käytöstä. Paljon oli ymmärrystä että verkko-opetuksen kehittäminen ja toteuttaminen vaatii aikaa. Sen sijaan yliopiston palkkaus- ja työnmitoitusjärjestelmät eivät tue uudenlaista työskentelyä: palkintona on yleensä runsas työkuorma, jonka kestää kun oma innostus on korkealla. Pätkätyön ja jatkuvan (rasittava) rahoituksen hakemisen ongelmat pitkäjänteistä työskentelyä estävinä tekijöinä tuotiin esiin. Myös arvot vilahtivat: onko tutkimus tärkeämpää kuin opetus (uudet pedagogiset toimintamuodot)?

Jos ymmärsin oikein, ainakin kahdessa hankkeessa on tarkoitus käyttää opiskelijoita sisällön toteuttajina. Kuulosti hyvältä! Kenties tuottamisesta saa opintoviikkoja?

Työskentelystä sinänsä useammassa kommentissa tuli esiin, että tekemällä oppii, ryhdytään vain tekemään yrityksen ja erehdyksen kautta (mutta ehkä pienin askelin). Osaamistarpeet vaihtelivat koko skaalalla koulutussuunnittelusta pedagogiikan kautta tekniikkaan. Tarpeet ovat siis ryhmässä varsin erilaiset. Ryhmässä oli myös kokemusta parin yliopiston yhteistyöstä, jossa selvästi näyttäytyi tiimityön hyvät puolet ja toisaalta kekseliäisyyden tuoma lisäarvo. Lienee niin että enemmän on usein kiinni mielikuvituksen rajoista kuin tekniikasta tai resursseista.

Tukifunktiot ja -resurssit tuntuivat olevan parhaiten käytettävissä ja resursoituina verkko-opetukseen erikoistuneilla tai verkko-opetukseen selkeästi tähtäävillä yksiköillä. Muulla statuksella olevat projektit olivat vähemmän käyttäneet/tietoisia yliopiston erilaisista tukihenkilöistä ja tiimeistä.

Toimintamallin tuotteistaminenkin tuli esiin: yksi ryhmäläinen pyrkii "löytämään perusmallin, jota voisi soveltaa melkein kurssiin kuin kurssiin ja jota sitten täydennettäisiin kurssin aihepiiristä riippuen".

Mielenkiintoinen näkökulma opettajan rooliin oli seuraava kysymys: Kuinka näkyvä ( osallistuva) minun pitää olla jotta kurssin energisyys säilyy? TieVie-koulutus sinänsä toimii osallistujille testialustana. Kannattaa miettiä opiskelijan roolista käsin mikä toimii ja mikä ei. Tässä yhteydessä kannattaa hetken miettiä myös mikä saa oman itsen toimimaan opiskelutilanteessa, esim. keskustelutehtävissä.

Luontevaa dialogia peräänkuulutettiin niin TieVie-koulutukseen kuin yleensäkin verkkokoulutukseen: "Helposti se lipsahtaa siihen, että tutorista tulee "sähköpaimen" ja ohjausdialogi vain ärsyttää."

Yhdessä kommentissa nähtiin verkko-oppiminen ja verkko-opettaminen kahtena eri asiana. Tähän voisi oikeastaan lisätä verkko-opiskelun käsitteen. Ja että oppiminen on psykologista toimintaa ja opettaminen ja opiskelu aktiviteetteja joilla siihen pyritään vaikuttamaan.

Otettiin esiin myös tänä päivänä niin lukuisat käyttäjätunnukset. Se lienee ongelma meille monelle. Itse olen aivan helisemässä useiden kymmenien (ja vielä usein vaihtuvien) tunnusten kanssa. Tulevaisuus jolloin operoimme yhdellä tai muutamalla tunnuksella ei taida olla ihan lähellä. Siis on vain sopeuduttava?

Ryhmäläisten hankkeet ovat varsin eri vaiheissa. Siksipä kurssilaisia askarruttava asiat ovat erilaisia. Useat osallistujat kertoivat laaja-alaisesti omista hankkeistaan (joita kannattaa hyödyntää kehittämishankkeen raportoinnissa TieVie-koulutuksen eri vaiheissa). Joukossa oli paljon käytännön vinkkejä, joista itse kukin varmasti saa uusia ideoita. Jos siis et vielä ole lukenut ryhmän viestejä niin kannattaa tehdä se viimeistään nyt!

Tästä on hyvä jatkaa!

Antoisia opiskeluhetkiä toivotellen
Anna-Kaarina Kairamo