TieVie-koulutus
5 ov 2004-2005, Oulun lähiseminaarissa muodostetut vertaisryhmät
VERKKORYHMÄ 1 |
Automaatio
Fredriksson Riikka
Himanen Marina
Kaila Leena
Kettunen Harri
Suomi Reima
|
e-Virus
Eriksson Anne
Ikonen-Kullberg Anu
Jokipii Annukka
Kokkoniemi Jouni
Kalevi
Koskivaara Eija
Piispa Riikka |
Laki,
talous ja maantiede
Herler Brita
Maass Marianne
Ollila Riitta
Paarlahti Arttu
Skogster Patrik
Solitander Nikodemus
|
S-tyyli
Lindberg-Repo Kirsti
Linnekoski Juha
Manninen Olli
Niemelä Marketta
Ramström Joachim
Sivonen Irene |
Tilastoja
keskusteluista
Automaatio:
3,3 viestiä/osallistuja (1 henkilö ei osallistunut keskusteluun)
e-Virus:
1,8 viestiä/osallistuja (1 henkilö ei osallistunut keskusteluun)
Laki,
talous ja maantiede: 4,3 viestiä/osallistuja (3 henkilöä
ei osallistunut keskusteluun)
S-Tyyli:
6,8 viestiä/osallistuja (1 henkilö ei osallistunut keskusteluun)
Yhteenvetoa
keskustelujen sisällöistä
Keskusteluissa
liikuttiin monella eri tasolla ja hyvin erilaisissa teemoissa.
Huomattavasti eniten keskusteluissa pohdittiin opiskelijoiden
roolia: millaisia tehtäviä tulisi suunnitella, miten
voisi ottaa erilaiset oppijat huomioon, mitä opiskelijalta
voi odottaa verkkokurssilla, vain muutamia mainiten. Tämä
on erinomainen asia, sillä kurssisuunnittelun keskiöön
tulisikin sijoittaa juuri opiskelijat. Hehän loppujen lopuksi
ovat se kohde, jota varten kursseja suunnitellaan.
Lähes
kaikki kirjoittivat myös tarkennuksia omiin hankkeisiinsa,
eli kuvasivat liittämäänsä dokumenttia muutamin
sanoin. Monet myös täsmensivät ja lisäilivät
kytköksiään toisten suunnitelmien perusteella,
mikä olikin eräs keskustelun tavoitteista: toisilta
oppimista. Keskustelulle asetettuna tavoitteena oli omien kytkösten
täsmentämistä verkkokeskustelun pohjalta, mikä
näissä neljässä vertaisryhmässä
näytti myös onnistuneen.
Keskustelussa
pohdittiin laajasti myös verkko-opetuksen mahdollisuuksia.
Aihetta pohdittiin sekä yleisissä keskusteluissa sekä
oman hankkeen osalta. Keskustelu liikkui verkon tarjoamassa materiaalivarastopankissa,
verkon lisäarvossa kontaktiopetukselle, verkko-opetuksen
ja kontaktiopetuksen hyvien ja huonojen puolien pohdinnassa sekä
yleisessä oppimisalustakeskustelussa. Oppimisalustoja koskevassa
keskustelussa useat pohtivat myös olennaisesti käyttäjätukea
ja sen mahdollisuuksia. Keskustelujen mukaisesti kannattaisi verkkokurssisuunnittelussa
ottaa huomioon myös teknisen tuen mahdollisuudet.
Paljon
keskustelua herättivät myös Optiman erilaiset
ongelmat, lähinnä tiedostojen avaamisesta johtuen.
Tämä tiedostojen avautumattomuus johti keskusteluun
eri tiedostomuodoista ja siitä, millaisia tietoteknisiä
ongelmia eri tiedostomuodot itsessään saattavat aiheuttaa.
Tämä keskustelu oli kurssisuunnittelua ajatellen erittäin
keskeistä, sillä tätä opettaja joutuu myös
omaa kurssiaan rakentaessaan huomioimaan ja pohtimaan.
Yleisellä
tasolla keskusteluissa jaettiin informaatiota omasta osallistumisesta
ja osallistumattomuudesta aikataulujen muodossa. Tämä
oletettavasti helpotti keskustelua siten että muut osallistujat
saattoivat ottaa huomioon erilaiset syyslomat ja vastaavat ”näkymättömyydet”.
Verkkokeskusteluissa jaettiin myös useita toimintaehdotuksia
ja neuvoja esimerkiksi ratkaisuehdotuksia Optima-ongelmille.
Rooleista
Suurin
osa kirjoitti omasta roolistaan lähinnä yksin tekemisen
kautta. Lähes kaikki kokivat olevansa suhteellisen yksin
kurssisuunnitelmansa parissa, vaikka useat kirjoittikin vertaistuen
roolista ja siitä, kuinka tärkeää olisi olla
selvillä myös muiden tekemisistä. Yleisesti tätä
yksin tekemistä pohdittiin myös siltä kannalta,
että yleisesti verkko-opetukseen suhtaudutaan positiivisesti,
mutta resursseja ei kuitenkaan tarjota aikaisempaa enempää.
Useat mainitsivat myös kokeneensa kollegoiden roolin sinänsä
vähäiseksi, etteivät nämä useinkaan ole
kiinnostuneita toisten työskentelystä. Muutama kirjoitti
kuitenkin, että he ovat suunnitelleet yhteistyötä
ja työnjakoa, mutta tällaisia esiintyi vain muutamassa
kommentissa.
Tämän
yhdessä tekemisen piirissä käydyssä keskustelussa
esiin tulivat myös standardit ja yleiset käsitykset,
ns. hyvät käytänteet, joiden puitteissa kaikkien
olisi helpompaa suunnitella kurssejaan. Yhteisten pelisääntöjen
puute ajaa kaikki suunnittelemaan eri mallien mukaisia kursseja
eikä tämän katsottu ainakaan helpottavan opiskelijoiden
”työtä”. Kirjoituksissa toivottiinkin enemmän yhteistä
keskustelua ja pohdintaa siitä, millaista opetuksen tulisi
olla ja miten se tulisi rakentaa, ei ainoastaan yksikkötasolla
vaan myös laajemmassa (korkeakoulu) mittakaavassa.
Yhteistyöstä
kiittäen ja hauskaa syksynjatkoa opintojen parissa toivottaen,
Taru Jokinen
|