TieVie-koulutus 5 ov 2004-2005, Oulun lähiseminaarissa muodostetut vertaisryhmät

VERKKORYHMÄ 1

Automaatio
Fredriksson Riikka
Himanen Marina
Kaila Leena
Kettunen Harri

Suomi Reima

e-Virus
Eriksson Anne
Ikonen-Kullberg Anu
Jokipii Annukka

Kokkoniemi Jouni Kalevi
Koskivaara Eija
Piispa Riikka

Laki, talous ja maantiede
Herler Brita

Maass Marianne

Ollila Riitta
Paarlahti Arttu
Skogster Patrik
Solitander Nikodemus

S-tyyli
Lindberg-Repo Kirsti
Linnekoski Juha
Manninen Olli
Niemelä Marketta
Ramström Joachim
Sivonen Irene

 

Tilastoja keskusteluista

Automaatio: 3,3 viestiä/osallistuja (1 henkilö ei osallistunut keskusteluun)
e-Virus: 1,8 viestiä/osallistuja (1 henkilö ei osallistunut keskusteluun)
Laki, talous ja maantiede: 4,3 viestiä/osallistuja (3 henkilöä ei osallistunut keskusteluun)
S-Tyyli: 6,8 viestiä/osallistuja (1 henkilö ei osallistunut keskusteluun)

Yhteenvetoa keskustelujen sisällöistä

Keskusteluissa liikuttiin monella eri tasolla ja hyvin erilaisissa teemoissa. Huomattavasti eniten keskusteluissa pohdittiin opiskelijoiden roolia: millaisia tehtäviä tulisi suunnitella, miten voisi ottaa erilaiset oppijat huomioon, mitä opiskelijalta voi odottaa verkkokurssilla, vain muutamia mainiten. Tämä on erinomainen asia, sillä kurssisuunnittelun keskiöön tulisikin sijoittaa juuri opiskelijat. Hehän loppujen lopuksi ovat se kohde, jota varten kursseja suunnitellaan.

 

Lähes kaikki kirjoittivat myös tarkennuksia omiin hankkeisiinsa, eli kuvasivat liittämäänsä dokumenttia muutamin sanoin. Monet myös täsmensivät ja lisäilivät kytköksiään toisten suunnitelmien perusteella, mikä olikin eräs keskustelun tavoitteista: toisilta oppimista. Keskustelulle asetettuna tavoitteena oli omien kytkösten täsmentämistä verkkokeskustelun pohjalta, mikä näissä neljässä vertaisryhmässä näytti myös onnistuneen.

 

Keskustelussa pohdittiin laajasti myös verkko-opetuksen mahdollisuuksia. Aihetta pohdittiin sekä yleisissä keskusteluissa sekä oman hankkeen osalta. Keskustelu liikkui verkon tarjoamassa materiaalivarastopankissa, verkon lisäarvossa kontaktiopetukselle, verkko-opetuksen ja kontaktiopetuksen hyvien ja huonojen puolien pohdinnassa sekä yleisessä oppimisalustakeskustelussa. Oppimisalustoja koskevassa keskustelussa useat pohtivat myös olennaisesti käyttäjätukea ja sen mahdollisuuksia. Keskustelujen mukaisesti kannattaisi verkkokurssisuunnittelussa ottaa huomioon myös teknisen tuen mahdollisuudet.

Paljon keskustelua herättivät myös Optiman erilaiset ongelmat, lähinnä tiedostojen avaamisesta johtuen. Tämä tiedostojen avautumattomuus johti keskusteluun eri tiedostomuodoista ja siitä, millaisia tietoteknisiä ongelmia eri tiedostomuodot itsessään saattavat aiheuttaa. Tämä keskustelu oli kurssisuunnittelua ajatellen erittäin keskeistä, sillä tätä opettaja joutuu myös omaa kurssiaan rakentaessaan huomioimaan ja pohtimaan.

Yleisellä tasolla keskusteluissa jaettiin informaatiota omasta osallistumisesta ja osallistumattomuudesta aikataulujen muodossa. Tämä oletettavasti helpotti keskustelua siten että muut osallistujat saattoivat ottaa huomioon erilaiset syyslomat ja vastaavat ”näkymättömyydet”. Verkkokeskusteluissa jaettiin myös useita toimintaehdotuksia ja neuvoja esimerkiksi ratkaisuehdotuksia Optima-ongelmille.

Rooleista

Suurin osa kirjoitti omasta roolistaan lähinnä yksin tekemisen kautta. Lähes kaikki kokivat olevansa suhteellisen yksin kurssisuunnitelmansa parissa, vaikka useat kirjoittikin vertaistuen roolista ja siitä, kuinka tärkeää olisi olla selvillä myös muiden tekemisistä. Yleisesti tätä yksin tekemistä pohdittiin myös siltä kannalta, että yleisesti verkko-opetukseen suhtaudutaan positiivisesti, mutta resursseja ei kuitenkaan tarjota aikaisempaa enempää. Useat mainitsivat myös kokeneensa kollegoiden roolin sinänsä vähäiseksi, etteivät nämä useinkaan ole kiinnostuneita toisten työskentelystä. Muutama kirjoitti kuitenkin, että he ovat suunnitelleet yhteistyötä ja työnjakoa, mutta tällaisia esiintyi vain muutamassa kommentissa.

Tämän yhdessä tekemisen piirissä käydyssä keskustelussa esiin tulivat myös standardit ja yleiset käsitykset, ns. hyvät käytänteet, joiden puitteissa kaikkien olisi helpompaa suunnitella kurssejaan. Yhteisten pelisääntöjen puute ajaa kaikki suunnittelemaan eri mallien mukaisia kursseja eikä tämän katsottu ainakaan helpottavan opiskelijoiden ”työtä”. Kirjoituksissa toivottiinkin enemmän yhteistä keskustelua ja pohdintaa siitä, millaista opetuksen tulisi olla ja miten se tulisi rakentaa, ei ainoastaan yksikkötasolla vaan myös laajemmassa (korkeakoulu) mittakaavassa.
 

Yhteistyöstä kiittäen ja hauskaa syksynjatkoa opintojen parissa toivottaen,

Taru Jokinen

 

Päivitetty 12.11.2004 TJ