Verkkoryhmä 2:
Oman verkko-opetuksen suunnittelu, palaute

Tervehdys, verkkoryhmä 2:n jäsenet!

Tässä vielä luettavaksenne verkko-opetuksen suunnittelu -jakson jälkipyykkiä eli palautetta hankkeista ja antamastanne vertaispalautteesta. Verkkoryhmänne oli aktiivinen myös jakson toisessa vaiheessa ja erityisen ilahduttavaa oli (toisena tämän jakson vetäjänä) nähdä, kuinka luontevasti palautevuoroista sopiminen ja vertaispalautteen antaminen sujui ryhmässänne - muutoinkin työntäyteisestä alkusyksystä huolimatta. Ansiokkaasti edenneen tievie-taipaleen johdosta voitte olla itseenne oikein tyytyväisiä.

Palautetta kehittämishankkeista

Hankeraporttien perusteella näyttää vahvasti siltä, että jokainen teistä on päässyt hyvin alkuun oman kehittämistyönsä kanssa. Aikatauluarvioissa monella oli vielä epävarmuutta siinä, milloin hankkeen parissa tehty kehitystyö (tuotettu materiaali, monimuotoisemmaksi rakennettu kurssi tms.) 'lihallistuu'. Osa toki oli miettinyt jo tarkemman aikataulun hankkeensa etenemiselle ja tällaisissa raporteissa toteutuksen arveltiin olevan joko testikäytössä tai jo todellisessa käytössä kevään 2003 aikana. Raporti ovat luonteeltaan useimmiten vapaamuotoisia, jolloin tekijän oma "ääni" on päässyt hyvin esiin. Hankeraportin pituus korreloi lähestulkoon aina pohdinnan monipuolisuuteen: hyvin lyhyissä kuvauksissa on esitetty lähinnä perusfaktat.

Jakson materiaalissa ollutta nelikenttää (http://virtuaali.tkk.fi/tievie/tievie2002/materiaali/rooli.htm) olemme käyttäneet apuna hankkeiden sijoittamisessa 'kartalle' tai kuten Anna-Kaarina eräässä toisessa palautteessa asian on ilmaissut: hankkeiden profiloinnissa. Teidän ryhmässänne hankkeet näyttävät sijoittuvan enimmäkseen nelikentässä lohkojen A ja B alueelle, joihin esimerkiksi itseopiskelupaketit, automatisoidut testit ja lähiopetuksen oheismateriaalit kuuluvat. Nelikenttää ei tietenkään ole syytä tulkita yksiselitteisen mustavalkoisesti niin, että oma hanke pitäisi sijoittaa tiukasti johonkin lohkoista. Usein hankkeiden toteutukset liikkuvat eri lohkojen välillä ja osassa on nähtävissä ja tietoisesti suunnitteillakin prosessinomaista kehittymistä vaikka niin, että alkuvaiheessa toteutetaan lähiopetuksen tueksi vaikkapa aihealueeseen liityyvä testi, ja myöhemmin koko kurssi tai aiempaa suurempi osa toteutetaan verkossa vuorovaikutteisia elementtejä (chat, keskustelualueet, palautteen anto ja saaminen) hyödyntäen.

Kieli- ja viestintäkeskusten asiantuntijoina ja kielten opettajina hankkeissanne oli pohdittu seikkoja, joita muissa verkkoryhmissä ei niinkään noussut esille. Verkko-opetuksessa (ja tarkemmin esim. oppimisympäristöjen vertailussa ja valintaa pohtiessanne) tärkeitä kriteereitä näyttävät ryhmässänne olevan elämyksellisyys, visuaalisuus ja interaktiivisuus. Näkisin tässä tavassanne lähestyä esim. verkko-opetusmateriaalia yhtymäkohtia taideaineiden asiantuntijoiden ja opettajien tapaan ajatella. Olettekohan samaa mieltä? Ainakin hankkeita lukiessa tuli mieleen, että kielten opetuksella on itse asiassa hyvin paljon annettavaa muiden alojen verkko-opetuksen kehittäjille nimenomaan mainittujen seikkojen huomioimisessa, kun suunnitellaan opiskelijan kannalta mielekkäitä, motivoivia ja oppimiseen innostavia ratkaisuja.

Edellisten lisäksi hankkeistanne huokuu lähiopetuksen vankka asema, ja hyvä niin! Konkreettisen ja inhimillisen lähikontaktin ja vuorovaikutuksen merkitys kielten opiskelussa on edelleen suuri (tuskin lajikehityksemme tässä kovin suuria harppauksia on ehtinyt tekemään) ja siksi lienee erityisen tärkeää miettiä verkon hyödyntämissuunitelmissa kahta asiaa: tarkoituksenmukaisuutta ja todellisia lisäarvoja joita verkko mahdollisesti tuo. Verkon asemaa lähiopetuksen tukena korostaessan yksi teistä esitti hankeraportissaan mieleenpainuvan lauseen: ".. Keskustelua haluan käydä tapaamisissa, joissa pyrin vuorovaikutukseen kasvokkain opiskelijaryhmien kanssa. En halua itseltäni opettajana pois sitä osaa työstä, josta eniten pidän".

Palaute -elementti mainittiin muutamissa hankkeissa yhdeksi verkon avulla helpottuvaksi seikaksi. Palaute on nopeaa ja välitöntä esimerkiksi verkossa olevissa (kielioppi/sanasto/tms.)testeissa, kun taas välitön palaute opettajalta opiskelijalle verkon lisäarvona kyseenalainen - tämä kun velvoittaa kärjistetysti ilmaistuna opettajan olemaan opiskelijoidensa käytettävissä kaikkialla, kaiken aikaa. Jos henkilökohtaisen palautteen saaminen otetaan kurssilla yhdeksi verkon välityksellä hoituvaksi toiminnoksi, on syytä muistaa, että näennäisen helppouden ja nopeuden taakse kätkeytyy kuitenkin raakaa lihas- ja aivotyötä, opettajan aikaa. Aikataulutus ensinnäkin opiskelijoiden tuotosten läpikäynnissä ja palautteen antamisessa on hyvin tärkeä. Yksi hyvä käytäntö on monella opettajalla ainakin TKK:lla ollut, että opettaja ilmoittaa opiskelijoille kurssin alussa, minä päivinä hän lukee ja vastaa kysymyksiin ja antaa palautetta.

Miten sitten näette hankkeidenne linkittyvän oman yliopiston/yksikön tavoitteisiin? Koska kielikeskukset ja ovat mukana valtakunnallisen virtuaaliyliopiston osana toteutettavassa VirtuaaliKieliKeskus -hankkeessa, oli yhtymäkohtia siihen hyvin löydettävissä - onhan osa tievien parissa toteuttamistanne hankkeista virallisestikin VKK:n osahankkeita.

Yhteenvetoa kommentointiryhmien toiminnasta ja palautteen antamisesta

Teitä kurssilaisia on varmasti aika lailla sekoittanut useampi toimintaympäristö (portaali, Optima) ja toiminto (palautetta mitä kautta ja kenelle?). Syystäkin. Keskusteluympäristöksi valikoitui tällä jaksolla tuo Optima kahdestakin syystä: Optima oli Orientaatio -verkkojaksolta teille jo tuttu ympäristö, ja toiseksi sen kyky hallita noin 160:n ihmisen yhtäaikaisia keskusteluja osoittautui hyväksi (ei siis ilmennyt isompia ylikuormitusongelmia). Portaalissa oleva työtila puolestaan on otettu käyttöön jotta kurssilaisilla olisi yksi yhteinen paikka johon keräytyy kurssin eri osien tuotokset, onhan kurssilla käytössä useampi opiskelualusta. Näin on myös usein opiskelijoillamme. Opiskelija on mukana usealla eri kurssilla yhtäaikaa, ja eri kursseilla käytetään eri ympäristöjä ja toimitaan eri tavoin, ilmoittautumiset hoidetaan eri tavoin jne.

Optima-ympäristössä verkkoryhmänne palautekeskustelualueella lähetettiin viestejä peräti 93 kappaletta, tosin kooltaan ryhmänne olikin yksi suurimmista. Ryhmäänne kuului 28 osallistujaa ja kaikki ovat osallistuneet palautekeskusteluun vähintään yhden viestin verran.

Pääosin kommentoitiin vain yhtä työtä, muutamassa pienryhmässä päädyttiin kommentoimaan useamman kuin vain yhden kollegan hanketta. Sisällöllisesti tarkasteltuna palautekommentit muodostuivat suurimmaksi osaksi hanketta tarkentaviksi kysymyksiksi ja niinpä lähes jokaisessa palautekommentissa oli vähintään yksi kysymys. Kommentit sisälsivät myös paljon ideoita ja ehdotuksia, miten hanketta voisi kehittää tai kommentteja omista mielipiteistä (hyvää/huonoa/tärkeää).

Palautekommentit olivat luonteeltaan kannustavia ja tuen antaminen näkyi miltei kaikissa palautteissa. Paljon oli myös annettu suoranaisia kehuja toisen hankkeelle. Toisaalta mahdollinen kriittinen palaute annettiin aina rakentavalla tavalla. Positiivista palautteissa oli myös se, että osa kommenteista sisälsi suoranaisia neuvoja toisen hankkeen käytännön toteuttamiselle. Neuvoja annettiin niin hankkeen aikataululliselle puolelle kuin hankkeen sisällöllisellekin puolelle. Ilahduttavaa oli myös huomata, että osa oli antanut neuvoja hyvien web-osoitteiden hyöhyntämisestä hankkeiden toteuttamisessa. Koska Optiman keskustelualueet ovat käytössänne ja viestit luettavissa koko TieVie-koulutuksen ajan, voi jossain vaiheessa olla hyödyllistä palata nyt käytyyn viestinvaihtoon ja ehkä sieltä löytyy jokunen omaa hanketta eteen päin vievä linkkivinkki.

Seuraavat näkökulmat saivat paljon huomiotanne kommenteissanne (kuin myös hankeraporteissa:

• Kielten verkko-opetus on parhaimmillaan silloin, kun se yhdistyy kontaktiopetukseen
• Verkosta saatavan opetusmateriaalin tulee olla helposti saatavissa, jotteivat opiskelijat turhaudu työlääseen ja aikaa vievään surffailuun. Myös tietokoneelle pääsy tulee olla helppoa opiskeljoille, mm. multimediahuoneen aukioloajat tulee olla riittäviä
• Verkko on oiva paikka kielien itseopiskelulle ja se tarjoaa hyvät puitteet kielten opiskelun monimuoto-opiskelulle
• Verkossa tulisi olla mahdollisuus testata omaa kielitaitoa eli "verkkotestit" palvelisivat varmasti opiskelijan omaa kielitaidon arvioimista, esim. tietyn testituloksen saaneen kannattaisi tehdä tietyn verran mm. kielioppiharjoituksia
• Kieliopintojen verkkomateriaali hyödyttää erityisesti niitä opiskelijoita, jotka eivät pääse osallistumaan kurssin kaikille luokkaopetustunneille ja joiden ei näin ollen tarvitsisi kopioida kurssimateriaalia kiireessä tunnilla kavereiltaan/ opettajan kalvolta
• Verkkoon voi hyvin laittaa kielikurssia koskevaa lisämateriaalia kieliopinnoista enemmänkin kiinostuneille, mm. linkkivinkit Kielikeskuksen sivuille
• Idea tehdä kieliportfoliota verkossa sai myönteistä palautetta
• Henkilökohtaisten oppimispäiväkirjojen verkkokäytön ongelmat:
  Miltä opiskelijoista tuntuu, jos henkilökohtaiset oppimispäiväkirjat ovat verkossa?
  Tulisiko vain opettajalla lukuoikeus niihin?

Yksi aihealue, joka teitä monia askarrutti oli verkkoarviointi, arviointi verkko-opetuksessa. Tätä teemaa käsitellään TieVie-koulutuksen viimeisessä verkkojaksossa tarkemmin. Arviointiteemaan liittyen tässä lopuksi linkkivinkki:
keinoja palautteen antamiseen verkossa löytää esimerkiksi Oulun yliopiston
Arviointiaavan sanomista, jota on käytetty verkkomateriaalina tievie-koulutuksen arviointi-jaksolla ja jota on hyödynnetty näitä teidän käymiänne keskusteluja analysoitaessa. Arviointiaavan löydät osoitteesta:
htttp://tievie.oulu.fi/tieviekoulutus/arviointiverkkojakso/palaute/verkkokeskustelu.htm

Teidän ryhmänne toimintaa tällä päättyneellä verkkojaksolla oli innostavaa seurata. Aktiivinen otteenne omiin hankkeisiin ja toistenne töiden kommentointiin vahvistaa jälleen sitä uskoa, että onnistunut ja laadukas verkkovuorovaikutus on hyvinkin mahdollista. Toivottavasti nyt virinneet kontaktit ja positiiviset kokemukset kantavat ponnekkaasti eteen päin tulevilla tievie-jaksoillakin. Toivotamme oikein aurinkoista syksyn jatkoa ja leppeää laskeutumsta tulevaan talveen!

Riikka Lauhia ja Paula Korhonen