Verkkoryhmä 3:
Oman verkko-opetuksen suunnittelu, palaute

Tämä palaute on jossain määrin jatkoa ja tarkennusta aiempaan ensimmäisen vaiheen keskustelun yhteenvetoon. Kehittämishankkeen raportin sai valmiiksi yhtä lukuunottamatta kaikki. Myös hankkeista annettu palaute oli monipuolista, kannustavaa ja sisälsi ehdotuksia, jatkokysymyksiä joiden pohjalta tarkentaa suunnitelmia.

Kehittämishankkeista

Melkein kaikissa hankkeissa oli jo ensimmäisessä toimintaympäristön analysointivaiheessa kuvattu mitä, miksi ja kenelle ollaan tekemässä sekä mietitty resurssikysymyksiä (aika, henkilöt, raha). Oli ilahduttavaa havaita, että verkkojakson edetessä hankesuunnitelmat nytkähtivät lähes jokaisella eteenpäin täydentyen ja konkretisoituen.

Hankkeidenne eteneminen näyttää noudattelevan pitkälle TieVie-koulutuksen tahtia. Pari hankesuunnitelmaa etenee toteutusasteelle jo tämän vuoden lopulla tai heti ensi vuoden alussa. Luonnollisesti tämän kokoisessa ryhmässä hankkeiden etenemisen intensiteetti vaihtelee ja tuuminta tässä vaiheessa syksyä on siitäkin syystä eritasoista. Hyviä ideoita voi siis hakea pidemmälle hankkeessaan ehtineiltä. Lisäksi kannattaa vielä kerran käydä läpi tehtävän kysymyslista ja pohtia niitäkin näkökulmia, joita oman hankkeen raportissa ei ole vielä tullut katetuksi.

Maltillisuus oli ehkä parhaiten ryhmänne hankkeita kuvaava sana. Vireillä on pienin askelin etenevää opetuksen kehittämistä tvt:aa hyödyntäen. Hyvä niin! Verkkoon voi siirtyä vähitellen. Kannattaa hetken pohtia oman hankkeen osalta myös kysymystä, miksi tekisin ilman verkkoa? Näkymä voi olla aivan uudenlainen! Joka tapauksessa selvää on, että tiedot kurssista eli kurssiesite kannattaa olla verkossa, joko omalla kotisivullaan tai yliopiston kurssinhallintajärjestelmässä. Samoin verkkoon kannattaa varmasti siirtää sellainen tiedottaminen ja aineisto joka on kätevintä jaella verkon kautta. Kaiken muun osalta on hyvä kirkastaa näkemystä mikä on järkevää. Toki kokeilujakin kannattaa tehdä! Uudistuksia ei synny liian pragmaattisella otteella.

Nelikenttään (Hein & al. http://virtuaali.tkk.fi/tievie/tievie2002/materiaali/rooli.htm) sijoitettuna ryhmässänne hankkeet näyttävät sijoittuvan enimmäkseen lohkoon C eli enemmistö hankkeista voidaan laskea monimuoto-opetuksen saraan kuuluvaksi: kurssilla käytetään monipuolisesti luentoja, muuta lähiopetusta, ryhmätyöskentelyä ja keskustelua verkossa, tehtävien suorittamista verkossa jne. Itseopiskelupaketiksi profiloituvia hankkeita oli tulkintamme mukaan joukossa ainakin yksi.

Hyvät edellytykset opettajan omien aikaresurssien hallitsemiseksi hankkeissanne on se, että joukossa ei näyttänyt olevan yhtään kurssia jonka opiskelijamäärä ylittäisi 50. Pääsääntöisesti kyseessä oli alle 20:n opiskelijan kurssit, jolloin jo yhden opettajan voimin ohjaus on vielä jokseenkin inhimillisen työpanoksen varassa.

Millaista lisäarvoa sitten koette tieto- ja viestintätekniikalla olevan opetukselle? Aivan kaikissa hankkeissa tätä kohtaa ei oltu pohdittu lainkaan.

Miten hankkeet liityvät laajemmin oman työyhteisön (yliopisto-osasto-laitostasolla) tavoitteisiin? Tätä ei kovinkaan monessa hankesuunnitelmissa oltu kirjoitettu auki, ehkä se koettiin vaikeaksi. Tuntumaksi jäi, että kielten opetuksen kehittämishankkeissa puurretaan oman innostuksen varassa. Toivoa sopii että yritteliäisyys tuo onnistumisen iloa, vaikka ponnistelu ei palkkanauhalla näykään. Toki mukana on muutamia esim. opetusministeriön rahoittamia (valtakunnallisia) hankkeita, jolloin oman hankkeen kytkeytyminen ko. laajemman hankkeen tavoitteisiin on selvemmin osoitettavissa. Yhdellä tiedonhallinta -kurssilla oli nähty selvästi yhteys oman yliopiston ja tiedekunnan TVT:n opetuskäytön strategiaan, mikä vahvistaa johtopäätöstä, että tiedonhakuun ja -hallintaan liittyvissä hankkeissa kytkös oman työyhteisön laajempiin tvt:n hyödyntmäistavoitteisiin on ehkä keskimääräistä paremmin selvillä. Verkkoryhmä ykkösessä tämä seikka tuli hyvin esille, koska siellä suuri osa hankkeista liittyy tiedonhakuun.

Millaista oppimista hankkeet tukevat? Parissa, kolmessa hankkeessa mainittiin pedagogisksi lähtökohdiksi tai tavoitteiksi tutkiva oppiminen, ongelmalähtöisyys ja itseohjautuvuus. Opetuksellisten ratkaisujen kohdalla kannattaa kyllä hetkeksi pysähtyä jo tässä suunnitteluvaiheessa. Kysymykset siitä millaista opetusta, opiskelua ja oppimista nyt miettimäsi kurssi, materiaali tai opiskeluprosessi tukee, muodostavat pohjan ja tavoitteet käytännön toteutuksille, ainakin näin kai pitäisi olla?

Myös kysymys arvioinnista on osa opetuksen suunnittelutyötä. Opiskelijoiden opiskelutoimintaa ohjaa olennaisesti se, miten heidän oppimistaan tullaan arvioimaan - valmiille, opettajan ennakolta tarkasti määrittelemille vastausvaihtoehdoille rakentuva tentti tai testi mitä todennäköisemmin tuottaa erilaista oppimista kuin vertaispalautteen tai ryhmäkeskustelun avulla käsitellyt ja laajaa tietojen yhdistämistä ja synteesin tekemistä edellyttävät oppimistehtävät. Uskaltaisimme väittää, että suuri osa opiskelijoista tutkailee mitä heiltä vaaditaan ja miten sitä mitataan ja tekevät omia päätöksiä toimintansa osalta suhteessa siihen. Arviointiasioihin tullaan perehtymään tarkemmin TieVie-koulutuksen loppupuolella.

Kommentointiryhmien toiminta ja palautteiden antaminen

Verkkoryhmänne oli aktiivinen verkkojakson toisessa vaiheessa. Ryhmässänne oli 17 osallistujaa, joista 16 osallistui kommentointiin. Optimassa ryhmänne viestejä oli yhteensä 69, joista hankkeisiin liittyviä kommentteja oli 35. Tuo kommenttien lukumäärä jakautui vielä tarkemmin niin, että 25 kommenttia oli varsinaisia hankkeiden palautekommentteja ja loput 10 kommenttia oli vastauksia kommentin antajalle kiittäen saadusta palautteesta ja vastaten hanketta koskeviin kysymyksiin. Erityinen ilo oli huomata, että peräti kolmessa ryhmässä ( yhtä osallistujaa lukuun ottamatta) kaikki ovat antaneet palautteen kaikille. Lopuissa ryhmissä kukin kommentoi vain yhtä hanketta.

Sisällöllisesti tarkasteltuna palautekommentit muodostuivat suurimmaksi osaksi hanketta tarkentaviksi kysymyksiksi, joten lähes jokaisessa palautekommentissa oli vähintään yksi kysymys. (Sama ilmiö esiintyi myös muiden verkkoryhmien palautteissa!) Hankkeita koskevien palautteiden rakenne oli usein seuraava: mikä oli hyvää, mikä oli huonoa ja mikä oli tärkeää. Palautteiden yleisilme oli positiivinen: toisille annettiin vertaistukea hankkeen toteutuksessa mahdollisesti ilmeneviin ongelmiin ja palautteet myös sisälsivät usein suoranaisia kehuja toisen hankkeelle. Palautteissa annettiin myös usein neuvoja hankkeen aikataululliseen ja sisällölliseen puoleen.

Seuraavat näkökulmat saivat paljon huomiotanne kommenteissanne:

• verkko-opetuksen ajankäytölliset puolet: lisääkö vai vähentääkö verkko-opetus opettajan "työkiirettä"
• opiskelijoiden motivaatio ja motivointi verkko-opetukseen:
• yleisnäkemys teillä oli, että opiskelijat pitävät verkkotyöskentelystä
• ryhmäläisenne kokivat tärkeäksi vaikuttaa opiskelijoiden verkko-opiskeluun liittyviin asenteisiin
• verkko-opetuksen suhde lähiopetukseen:
• verkko-opetus täydentää hyvin lähiopetusta
• verkko-opetuksen alkuun ehdotettiin usein lähiopetus-orientaatiota
• opiskelijat kaipaavat opettajalta paljon ohjausta verkkotyöskentelyn alkuvaiheessa: mm. mistä löytyy tarvittavat titokannat yms.
• verkossa tapahtuvaa opiskelu on loistava työskentelymuoto itsenäiselle opiskelulle
• verkko soveltuu hyvin opetuksen vuorovaikutusfoorumiksi
• web-sivut soveltuvat hyvin kurssimateriaali-varastoksi
• mitä atk-taitoja verkko-opiskelu edellyttää opiskelijalta

Keinoja palautteen antamiseen verkossa löytää esimerkiksi Oulun yliopiston
Arviointiaavan sanomista, jota on käytetty verkkomateriaalina tievie-koulutuksen arviointi-jaksolla ja jota on hyödynnetty näitä teidän käymiänne keskusteluja analysoitaessa. Arviointiaavan löydät osoitteesta:
htttp://tievie.oulu.fi/tieviekoulutus/arviointiverkkojakso/palaute/verkkokeskustelu.htm

Riikka Lauhia ja Paula Korhonen