Verkkoryhmä
4:
Oman verkko-opetuksen suunnittelu, palaute
Hei Nelosryhmäläiset!
Verkkoryhmänne oli ilahduttavan
aktiivinen tässä jakson toisessa vaiheessa. Kiireistä
huolimatta hankesuunnitelmat saatiin tehtyä ja palautekommentointi
oli mukavan vilkasta. Moni pahoitteli sitä, että vasta
myöhäisessä vaiheessa osallistui kommentointiin,
mutta onhan se niin, että parempi myöhään kuin
ei milloinkaan. Tähän palautteeseen on koottu ajatuksia
ja yhteenvetoa kehittämishankkeidenne suunnitelmaraporteista
ja sen jälkeen muutamia huomioita käymästänne
verkkokeskustelustanne.
Kehittämishankkeista
Hankkeet olivat monella edenneet alun toimintaympäristön
hahmottamisesta kohti konkreettisempaa ja kokonaisvaltaisemaa suunnitelmaa.
Tässä vaiheessa suunnitelmat olivat jo hyvinkin täsmentyneitä
ja tarkasti kuvattuja. Osa ryhmänne hankkeista on edennyt toteutusvaiheeseen
ja näyttää siltä, että muidenkin kohdalla
viimeistään ensi kevään aikana nyt tekemänne
suunnitelmat kantavat hedelmään opiskelijoille saakka.
Muodoltaan hankeraportit olivat selkeitä ja vapaamuotoisia
(kuten ohjeistuksessa raamitettiinkin), jolloin tekijän oma
persoona ja tapa ilmaista itseään pääsi hyvin
esiin. Hankeraportin pituus korreloi jossain määrin, itse
asiassa pääsääntöisesti pohdinnan monipuolisuuteen:
hyvin lyhyissä kuvauksissa oli selvitetty lähinnä
perusfaktat.
Jakson materiaalissa ollutta nelikenttää (http://virtuaali.tkk.fi/tievie/tievie2002/materiaali/rooli.htm)
olemme käyttäneet apuna hankkeiden sijoittamisessa 'kartalle'
tai kuten Anna-Kaarina eräässä toisessa palautteessa
asian on ilmaissut: hankkeiden profiloinnissa. Teidän ryhmässänne
hankkeet näyttävät sijoittuvan enimmäkseen nelikentässä
lohkoihin B ja C, monimuoto-opetuksen puolelle jolloin kurssilla
käytetään monipuolisesti luentoja, muuta lähiopetusta,
ryhmätyöskentelyä ja keskustelua verkossa, tehtävien
suorittamista verkossa jne. B-lohkoon eli monimuotoiseen, enemmän
produkteihin kuin prosessiin ja verkkoa jakelukananvana hyödyntäviin
hankkeisiin voi lukea sellaiset, jotka pitivät sisällään
tehtäviä, tiettyjä palveluita tai materiaalia verkossa.
Mukaan mahtui myös muutama puhtaasti verkkokurssiksi tulkittava
hanke.
Verkon hyödyntämisen asteessa ja tavoissa löytyi
variaatioita mm. sen mukaan, millaisia resursseja (henkilö,
aika, raha) on käytettävissä ja oliko kyse täysin
uuden kurssin rakentamisesta vai uudenlaisesta toteutuksesta aiemmin
toteutettuun kurssiin tai tehtyyn materiaaliin. Teidän ryhmässä
hankkeet vaihtelivat proseminaari -työ kursseista aina oppimateriaalin
rompulle tekemiseen. Lähes kaikki hankkeet olivat kohdistettu
- luonnollisesti- opiskelijoille: perusopiskelijoille, avoimen yliopiston
opiskelijoille, opettajakunnalle, tai asiasta yleensä kiinnostuneille
myös. Varmasti mielenkiintoista olisi verrata kokemuseroja
siitä, millaista on uudistaa jo olemassaolevaa tai aloittaa
täysin 'tyhjältä pöydältä'. Myös
erilaisten kohderyhmien (esim. edellä mainitut perusopiskelijat
vs. avoimen aikuisopiskelijat) vertailu siinä, miten verkon
käyttö kurssilla on koettu ja miten onnistunut, on yksi
herkullinen kokemusten vaihdon kohde. Toivottavasti ehditte tällaisiakin
keskusteluja TieVie-koulutuksen aikana käydä.
Nelikenttää ei tietenkään ole syytä tulkita
yksiselitteisen mustavalkoisesti niin, että oma hanke pitäisi
sijoittaa tiukasti johonkin lohkoista. Usein hankkeiden toteutukset
liikkuvat eri lohkojen välillä ja osassa on nähtävissä
ja tietoisesti suunnitteillakin prosessinomaista kehittymistä
vaikka niin, että alkuvaiheessa toteutetaan lähiopetuksen
tueksi vaikkapa aihealueeseen liityyvä testi, ja myöhemmin
koko kurssi tai aiempaa suurempi osa toteutetaan verkossa vuorovaikutteisia
elementtejä (chat, keskustelualueet, palautteen anto ja saaminen)
hyödyntäen.
Oppiminen haluttiin siirtää verkkoon pääasiassa
siitä syystä, että se on joustava ja osallistujat
voivat osallistua kurssille itselle sopivana ajankohtana ja voi
edetä omassa tahdissa sekä aikataulujen sopivuus eri henkilöillä
helpottuu verkko-opetuksen myötä. Se mahdollistaa luentojen
käytön muunlaiseen opiskeluun. Myös kurssilaisten
määrän kasvusta johtuvat hallinnalliset syyt nousivat
esille. Verkko-opiskelu helpottaa osaltaan työssäkäyviä
opiskelijoita, jotka voivat osallistua opetukseen verkossa silloin,
kun se heille itselle parhaiten sopii.
Muunlaisina tieto- ja viestintätekniikan lisäarvoina
nähtiin mm. sellaisia asioita, että se ei ole aikaan ja
paikkaan sidottuja. Materiaali on rikkaampaa, helposti päivitettävää,
eli se on aina ajankohtaista ja kokonaisuus on helpompi hahmottaa.
Myös oppimisen ja opetusmenetelmien monipuolistuminen mainittiin.
Tämä oli suurelle osalle hieman vaikea kohta, joka saattaa
johtua siitä, että syyt sille miksi tieto- ja viestintätekniikkaa
pitäisi käyttää opetuksessa vastaa jo pitkälle
tähän kysymykseen.
Tietotekniikan käyttö kurssimateriaalissa on toivottua,
koska materiaalia on vähän, joko suomenkielellä tai
ei ollenkaan. Lähes kaikilla, jotka halusivat kehittää
materiaalia tietotekniikan avulla oli kokemuksia materiaalin puutteesta.
Tekijän oikeutetuista materiaaleista ja niiden poisjättäminen
oppilaitosten materiaalivarannoista oli keskustelua myös kommenteissa.
Niistä mietittiin, miksi korkeakoulut eivät ole valmiita
maksamaan tekijänoikeusmaksuja, vaikka siten saataisiin rikastettua
korkeakoulujen materiaalivarantoja, etenkin verkossa.
Resursseihin ja työnjakoon löytyy monille apua. Tukea
saadaan mentoreilta, atk- tukihenkilöiltä, työtovereilta
ja muulta henkilökunnalta, ulkopuolisilta konsulteilta ja kursseilta.
Osalla on tällä hetkellä riittävät resurssit,
toiset kantavat vastuun yksin. Näitä kysymyksiä olette
käsitelleetkin oikeastaan jo aiemmin tällä jaksolla,
toimintaympäristön analyysin yhteydessä.
Tulevaisuuden näkymiä ei tullut hankkeissa juurikaan
esille. Osa kuitenkin varmasti on sellaisia hankkeita, jotka toistuvat
myös tulevina vuosina. ja jossain vaiheessa on hyvä miettiä,
miten hanke (materiaali, koko kurssi tms.) jatkaa olemistaan, jos
sen alkuperäinen tekijä vaihtaa esim. työpaikkaa.
Verkkokeskustelu
Ryhmässä oli kaikkiaan 20 henkilöä ja heistä
14 osallistui hankkeiden kommentointiin. Hankkeita kommentoitiin
kaikkiaan 19:ta kommentilla, muutama kommentoi useampaa kuin yhtä
hanketta. Mainittakoon vielä, että yhdeksän henkilöä
reagoi palautteen antajalle tai antajille kiittäen saadusta
palautteesta ja vastaten esitettyihin kysymyksiin tai täsmennyksiin.
Kommentit sisälsivät lähes kaikki jonkinlaisia kysymyksiä
lisäselvennyksiksi hankkeista. Tässä pari esimerkkiä
kysymyksistä.
"Miksi haluatte liittää TVT:aa juuri tähän
projektiin?"
"Mitä te aiotte romppuun tallentaa? Filosofisia pohdintoja?
Miten romppua sitten käytetään opetuksessa?"
"Itse sanot antavasi palautetta: miten oma työmääräsi;
montako opiskelijaa sinulla on / ajattelet ottavasi verkkokurssille?"
Kannustusta ilmeni useissa kommenteissa, lähes kaikissa. Se
on hyvä asia, sillä vertaisten kannustus ja tuki on tärkeää.
Tässä esimerkki kannustavasta kommentista.
"Hankkeenne on mielenkiintoinen ja uskoakseni myös opiskelijoidenne
tulevan työnkuvankin kannalta mielekäs, eli siis oppi
on käytännöllinen, ja sovellettavissa päiväkotien
arkeen."
Joitakin kommentteja, joissa kerrottiin, miten itse oli vastaavassa
tilanteessa toiminut, esiintyi myös: "..olitteko ajatellut
etukäteen sopia kielikysymyksestä ? Totesin vain, että
omassa kokeilussamme aiheutti keskustelua se, että asiasta
ei oltu selvästi sovittu
"
Paljon löytyi myös neuvoja ja auttavia kommentteja. Hankesuunnittelijat
näkevät ja tuntevat, etteivät ole yksin hankkeensa
kanssa, ryhmä auttaa aina kun voi:
"Norssi on ollut tosi aktiivinen ja tehnyt dokumentointia kaikista
projekteista. Käypä katsomassa verkkosivua, jos olet kiinnostunut
Oulun projekteista (www.norssiportti.fi)
" "Hienoa, että hankkeessasi tulee esille tenttikäytäntöjen
moninaisuuden kirjo (oletko muuten tutustunut Asko Karjalaisen väitökseen
aiheesta?)"
" Sellainenkin valinta täytynee tehdä, että
avautuuko uudesta linkistä uusi ikkuna portaalin päälle
(joka sitten suljetaan ja palataan takaisin portaaliin), vai ollaanko
samassa ikkunassa. Jälkimmäisessä tapauksessa opiskelija
voi "hukkua" nettiin, eli ei
"
Ryhmänne toimintaa kuluneella verkkojaksolla ja tässä
toisessa osuudessa on voinut vetäjienkin näkökulmasta
katsoa hyvin tyytyväisenä - muista työkiireistä
huolimatta hankesuunnitelmat rakentuivat askeleen eteen päin
ja palautekommentit kolleogjen kesken varmasti auttavat hankkeiden
seuraavia askeleita. Erityiskiitoksen voitte tosiaankin antaa itsellenne
paneutumisesta toistenne töihin ja perusteellisen ja monipuolisen
palautteen antamisesta niistä. Ryhmältä voi saada näkökulmia,
joita ei itse tullut ajatelleeksi ja hanke saa lisää ulottuvuutta.
Seuraavassa verkojaksossa tievie johdattaa teidät sisällön
tuotannon tuumailuun. Toivotamme hyvää jatkoa hankkeillenne
ja leppoisan lämpimiä opiskeluhetkiä pimenevän,
viilenevän syksyn keskelle!
Riikka Lauhia ja Jaana Helin
|