Verkkoryhmä 4:
Oman verkko-opetuksen suunnittelu, palaute

Hei Nelosryhmäläiset!

Verkkoryhmänne oli ilahduttavan aktiivinen tässä jakson toisessa vaiheessa. Kiireistä huolimatta hankesuunnitelmat saatiin tehtyä ja palautekommentointi oli mukavan vilkasta. Moni pahoitteli sitä, että vasta myöhäisessä vaiheessa osallistui kommentointiin, mutta onhan se niin, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tähän palautteeseen on koottu ajatuksia ja yhteenvetoa kehittämishankkeidenne suunnitelmaraporteista ja sen jälkeen muutamia huomioita käymästänne verkkokeskustelustanne.


Kehittämishankkeista

Hankkeet olivat monella edenneet alun toimintaympäristön hahmottamisesta kohti konkreettisempaa ja kokonaisvaltaisemaa suunnitelmaa. Tässä vaiheessa suunnitelmat olivat jo hyvinkin täsmentyneitä ja tarkasti kuvattuja. Osa ryhmänne hankkeista on edennyt toteutusvaiheeseen ja näyttää siltä, että muidenkin kohdalla viimeistään ensi kevään aikana nyt tekemänne suunnitelmat kantavat hedelmään opiskelijoille saakka. Muodoltaan hankeraportit olivat selkeitä ja vapaamuotoisia (kuten ohjeistuksessa raamitettiinkin), jolloin tekijän oma persoona ja tapa ilmaista itseään pääsi hyvin esiin. Hankeraportin pituus korreloi jossain määrin, itse asiassa pääsääntöisesti pohdinnan monipuolisuuteen: hyvin lyhyissä kuvauksissa oli selvitetty lähinnä perusfaktat.

Jakson materiaalissa ollutta nelikenttää (http://virtuaali.tkk.fi/tievie/tievie2002/materiaali/rooli.htm) olemme käyttäneet apuna hankkeiden sijoittamisessa 'kartalle' tai kuten Anna-Kaarina eräässä toisessa palautteessa asian on ilmaissut: hankkeiden profiloinnissa. Teidän ryhmässänne hankkeet näyttävät sijoittuvan enimmäkseen nelikentässä lohkoihin B ja C, monimuoto-opetuksen puolelle jolloin kurssilla käytetään monipuolisesti luentoja, muuta lähiopetusta, ryhmätyöskentelyä ja keskustelua verkossa, tehtävien suorittamista verkossa jne. B-lohkoon eli monimuotoiseen, enemmän produkteihin kuin prosessiin ja verkkoa jakelukananvana hyödyntäviin hankkeisiin voi lukea sellaiset, jotka pitivät sisällään tehtäviä, tiettyjä palveluita tai materiaalia verkossa. Mukaan mahtui myös muutama puhtaasti verkkokurssiksi tulkittava hanke.

Verkon hyödyntämisen asteessa ja tavoissa löytyi variaatioita mm. sen mukaan, millaisia resursseja (henkilö, aika, raha) on käytettävissä ja oliko kyse täysin uuden kurssin rakentamisesta vai uudenlaisesta toteutuksesta aiemmin toteutettuun kurssiin tai tehtyyn materiaaliin. Teidän ryhmässä hankkeet vaihtelivat proseminaari -työ kursseista aina oppimateriaalin rompulle tekemiseen. Lähes kaikki hankkeet olivat kohdistettu - luonnollisesti- opiskelijoille: perusopiskelijoille, avoimen yliopiston opiskelijoille, opettajakunnalle, tai asiasta yleensä kiinnostuneille myös. Varmasti mielenkiintoista olisi verrata kokemuseroja siitä, millaista on uudistaa jo olemassaolevaa tai aloittaa täysin 'tyhjältä pöydältä'. Myös erilaisten kohderyhmien (esim. edellä mainitut perusopiskelijat vs. avoimen aikuisopiskelijat) vertailu siinä, miten verkon käyttö kurssilla on koettu ja miten onnistunut, on yksi herkullinen kokemusten vaihdon kohde. Toivottavasti ehditte tällaisiakin keskusteluja TieVie-koulutuksen aikana käydä.

Nelikenttää ei tietenkään ole syytä tulkita yksiselitteisen mustavalkoisesti niin, että oma hanke pitäisi sijoittaa tiukasti johonkin lohkoista. Usein hankkeiden toteutukset liikkuvat eri lohkojen välillä ja osassa on nähtävissä ja tietoisesti suunnitteillakin prosessinomaista kehittymistä vaikka niin, että alkuvaiheessa toteutetaan lähiopetuksen tueksi vaikkapa aihealueeseen liityyvä testi, ja myöhemmin koko kurssi tai aiempaa suurempi osa toteutetaan verkossa vuorovaikutteisia elementtejä (chat, keskustelualueet, palautteen anto ja saaminen) hyödyntäen.

Oppiminen haluttiin siirtää verkkoon pääasiassa siitä syystä, että se on joustava ja osallistujat voivat osallistua kurssille itselle sopivana ajankohtana ja voi edetä omassa tahdissa sekä aikataulujen sopivuus eri henkilöillä helpottuu verkko-opetuksen myötä. Se mahdollistaa luentojen käytön muunlaiseen opiskeluun. Myös kurssilaisten määrän kasvusta johtuvat hallinnalliset syyt nousivat esille. Verkko-opiskelu helpottaa osaltaan työssäkäyviä opiskelijoita, jotka voivat osallistua opetukseen verkossa silloin, kun se heille itselle parhaiten sopii.

Muunlaisina tieto- ja viestintätekniikan lisäarvoina nähtiin mm. sellaisia asioita, että se ei ole aikaan ja paikkaan sidottuja. Materiaali on rikkaampaa, helposti päivitettävää, eli se on aina ajankohtaista ja kokonaisuus on helpompi hahmottaa. Myös oppimisen ja opetusmenetelmien monipuolistuminen mainittiin. Tämä oli suurelle osalle hieman vaikea kohta, joka saattaa johtua siitä, että syyt sille miksi tieto- ja viestintätekniikkaa pitäisi käyttää opetuksessa vastaa jo pitkälle tähän kysymykseen.

Tietotekniikan käyttö kurssimateriaalissa on toivottua, koska materiaalia on vähän, joko suomenkielellä tai ei ollenkaan. Lähes kaikilla, jotka halusivat kehittää materiaalia tietotekniikan avulla oli kokemuksia materiaalin puutteesta. Tekijän oikeutetuista materiaaleista ja niiden poisjättäminen oppilaitosten materiaalivarannoista oli keskustelua myös kommenteissa. Niistä mietittiin, miksi korkeakoulut eivät ole valmiita maksamaan tekijänoikeusmaksuja, vaikka siten saataisiin rikastettua korkeakoulujen materiaalivarantoja, etenkin verkossa.

Resursseihin ja työnjakoon löytyy monille apua. Tukea saadaan mentoreilta, atk- tukihenkilöiltä, työtovereilta ja muulta henkilökunnalta, ulkopuolisilta konsulteilta ja kursseilta. Osalla on tällä hetkellä riittävät resurssit, toiset kantavat vastuun yksin. Näitä kysymyksiä olette käsitelleetkin oikeastaan jo aiemmin tällä jaksolla, toimintaympäristön analyysin yhteydessä.

Tulevaisuuden näkymiä ei tullut hankkeissa juurikaan esille. Osa kuitenkin varmasti on sellaisia hankkeita, jotka toistuvat myös tulevina vuosina. ja jossain vaiheessa on hyvä miettiä, miten hanke (materiaali, koko kurssi tms.) jatkaa olemistaan, jos sen alkuperäinen tekijä vaihtaa esim. työpaikkaa.


Verkkokeskustelu

Ryhmässä oli kaikkiaan 20 henkilöä ja heistä 14 osallistui hankkeiden kommentointiin. Hankkeita kommentoitiin kaikkiaan 19:ta kommentilla, muutama kommentoi useampaa kuin yhtä hanketta. Mainittakoon vielä, että yhdeksän henkilöä reagoi palautteen antajalle tai antajille kiittäen saadusta palautteesta ja vastaten esitettyihin kysymyksiin tai täsmennyksiin.

Kommentit sisälsivät lähes kaikki jonkinlaisia kysymyksiä lisäselvennyksiksi hankkeista. Tässä pari esimerkkiä kysymyksistä.
"Miksi haluatte liittää TVT:aa juuri tähän projektiin?"
"Mitä te aiotte romppuun tallentaa? Filosofisia pohdintoja? Miten romppua sitten käytetään opetuksessa?"
"Itse sanot antavasi palautetta: miten oma työmääräsi; montako opiskelijaa sinulla on / ajattelet ottavasi verkkokurssille?"

Kannustusta ilmeni useissa kommenteissa, lähes kaikissa. Se on hyvä asia, sillä vertaisten kannustus ja tuki on tärkeää. Tässä esimerkki kannustavasta kommentista.
"Hankkeenne on mielenkiintoinen ja uskoakseni myös opiskelijoidenne tulevan työnkuvankin kannalta mielekäs, eli siis oppi on käytännöllinen, ja sovellettavissa päiväkotien arkeen."

Joitakin kommentteja, joissa kerrottiin, miten itse oli vastaavassa tilanteessa toiminut, esiintyi myös: "..olitteko ajatellut etukäteen sopia kielikysymyksestä ? Totesin vain, että omassa kokeilussamme aiheutti keskustelua se, että asiasta ei oltu selvästi sovittu …"

Paljon löytyi myös neuvoja ja auttavia kommentteja. Hankesuunnittelijat näkevät ja tuntevat, etteivät ole yksin hankkeensa kanssa, ryhmä auttaa aina kun voi:
"Norssi on ollut tosi aktiivinen ja tehnyt dokumentointia kaikista projekteista. Käypä katsomassa verkkosivua, jos olet kiinnostunut Oulun projekteista (www.norssiportti.fi)
" "Hienoa, että hankkeessasi tulee esille tenttikäytäntöjen moninaisuuden kirjo (oletko muuten tutustunut Asko Karjalaisen väitökseen aiheesta?)"
" Sellainenkin valinta täytynee tehdä, että avautuuko uudesta linkistä uusi ikkuna portaalin päälle (joka sitten suljetaan ja palataan takaisin portaaliin), vai ollaanko samassa ikkunassa. Jälkimmäisessä tapauksessa opiskelija voi "hukkua" nettiin, eli ei…"


Ryhmänne toimintaa kuluneella verkkojaksolla ja tässä toisessa osuudessa on voinut vetäjienkin näkökulmasta katsoa hyvin tyytyväisenä - muista työkiireistä huolimatta hankesuunnitelmat rakentuivat askeleen eteen päin ja palautekommentit kolleogjen kesken varmasti auttavat hankkeiden seuraavia askeleita. Erityiskiitoksen voitte tosiaankin antaa itsellenne paneutumisesta toistenne töihin ja perusteellisen ja monipuolisen palautteen antamisesta niistä. Ryhmältä voi saada näkökulmia, joita ei itse tullut ajatelleeksi ja hanke saa lisää ulottuvuutta.

Seuraavassa verkojaksossa tievie johdattaa teidät sisällön tuotannon tuumailuun. Toivotamme hyvää jatkoa hankkeillenne ja leppoisan lämpimiä opiskeluhetkiä pimenevän, viilenevän syksyn keskelle!

Riikka Lauhia ja Jaana Helin

Päivitetty 11.10.2002 /rl