Elektroniset versus painetut julkaisut

Esimerkkinä kaupalliset tieteelliset aikakauslehdet
Tieteellisiä aikakauslehtiä sekä kaupallisia että myös ilmaisia on julkaistu verkossa jo useita vuosia. Lehtien käyttö on helppoa, mutta tapoja on useita. Maksullisten lehtien käyttäminen on mahdollista vain tietyiltä mikrotietokoneilta tai käyttäjätunnusten avulla. Onko elektroninen versio erilainen kuin perinteinen painettu ja millä tavoin?

Saatavuus:

• Suorakäyttöiset elektroniset lehdet: sijaitsevat kustantajan palvelimella ja artikkelit saadaan lehden kotisivulta käyttöön muutamalla klikkauksella. Eli aivan kuin mentäisiin lehtihyllylle, poimittaisiin haluttu lehden numero ja selailtaisiin sitä.
• WWW-palvelun kautta: käytettävissä joko klikkaamalla tai hakemalla suurestakin lehtivalikoimasta. Lehdelle avautuu palvelun kautta oma www-sivu/näyttö (Ingenta, CatchWord)
• Viitetietokantaan integroidut lehdet: Tietokannan tuottaja tekee sopimuksia kustantajien kanssa lehtien viitetietojen ja artikkelien sisällyttämisestä tietokantaan. Tietokannasta voi hakea yksittäisen lehden nimellä (ja numerotiedoilla). Lehtivalikoima tietokannoissa ei välttämättä pysy samana vuodesta toiseen, koska tuotanto perustuu sopimuksiin.

Ajallinen viive julkaisemisen ja lehden saatavuuden välillä lyhenee:

• Kun lehti julkaistaan vaikkapa Saksassa kustantajan palvelimella, on se samalla hetkellä käytettävissä Suomesssa
• Joillakin tietokantojen kautta käytettävissä olevilla lehdillä on ns. karenssiaika eli lehtien uusimmat numerot syötetään tietokantaan viiveellä. Karenssiajan pituus vaihtelee kolmesta kahteentoista kuukauteen.
• Moni kustantaja tarjoaa alert-palveluja eli toimittaa tilauksesta lehtien sisällysluettelotietoja tilaajan sähköpostiin. Sisällysluettelotietoja toimitetaan jo ennen lehden ilmestymistä.

Mahdollisuus käyttää omalta PC:ltä:

• Internet-yhteyden avulla pääsee lukemaan aineistoja riippumatta siitä, missä milloinkin on.
• Yliopistojen (kirjastojen) tarjoamat maksulliset (käyttäjälle maksuttomat) elektroniset aineistot ovat kuitenkin käytettävissä lähinnä vain yliopiston alueiden tietokoneilta. Aineistoon sisäänpääsyä kontrolloidaan koneen IP-osoitteen (numerosarja) tunnistuksella. Etäkäyttö voi olla mahdollista yliopiston koneeseen käyttäjätunnuksen omistavalle henkilölle.

Julkaisuaika lyhenee:

• Elektronisuus on nopeuttanut julkaisuprosessia.
• Vertaisarviointi-prosessi (referee) vie silti oman aikansa. Sen vuoksi tieteenharjoittajat ovat alkaneet perustaa Internetiin vapaasti käytettäviä referee-lehtiä ja artikkelipalveluita.

Hypertekstilinkit ja navigointi:

• Sisällysluettelosta voi klikata yksittäiset artikkelit esille. Joissakin elektronisissa julkaisuissa on myös julkaisun sisäisiä linkkejä tai linkkejä lähdeluettelossa mainittuihin julkaisuihin. Tietokannassa olevat lehdet voi hakea lehden nimellä ja valita kiinnostavat artikkelit tuloslistauksesta.

Kokotekstihaku:

• Hakuja voidaan tehdä paitsi tekijällä ja otsikolla, myös aiheen mukaan suoraan lehden sisällöstä, numerokohtaisestikin. Erityisesti artikkelitietokannoissa (esim. Academic Search Elite, Ebsco) on mahdollisuus hyvin yksilöityihin tiedonhakuihin ja kokotekstihakuihin eli hakuun myös artikkeleiden sisällöstä.

Sisältö:

• Painetun ja elektronisen version sisällössä voi olla eroja. Esimerkiksi elektronisesta versiosta voivat puuttua valokuvat ja/tai mainokset. Toisaalta elektronisessa versiossa voi olla mahdollisuus edetä lisätietoihin ja lähdeluettelon linkkien kautta viitattuihin julkaisuihin tms.

Tiedostomuodot ja käyttömahdollisuudet:

Lehtiartikkelit voivat olla erilaisissa tiedostomuodoissa ja yksittäinen lehti voi tarjota artikkelin useammassakin formaatissa. Jotkin tiedostomuodot edellyttävät sen oman lukuohjelman asentamista, missä käyttäjän pitää osata ladata ohjelma Internetistä omalle koneelle ellei se ole jo koneessa.

HTML: WWW-dokumenttien tiedostomuoto, joka mahdollistaa tekstin jälkikäsittelyn leikepöydällä (copy/paste). HTML-tiedostossa olevaan tekstiin sisältyviä kuvia voidaan käsitellä "erillisinä", esimerkiksi yksittäinen kuva voidaan tallentaa erikseen.
PDF: Adoben elektronisen julkaiseminen muoto, joka on hyvin yleinen sekä kaupallisessa että muussa julkaisutuotannossa. Tiedostomuoto sopii erityisesti paperille tulostamiseen. Haluttaessa julkaisija voi estää julkaisun tallentamisen ja/tai tulostamisen. Käytössä tarvitaan Adoben oma ilmainen lukuohjelma Acrobat Reader.
Muut: Myös muita tiedostomuotoja on käytössä, esimerkiksi Wordin tiedostomuodot, PostScript, RealPage (oma lukuohjelma), XML.

TKK:n alueella käytettävissä olevat kaikkien alojen myös
yhdyskuntasuunnittelun :
http://lib.tkk.fi/Ekokoelmat/elehdet.html

Nelli-portaalin kautta löytyvät kaikki TKK:lla käytössä olevat elektroniset tiedonlähteet - myös tietokannat.

Nelli-portaali on käytössä kaikissa suomalaisissa yliopistoissa ja korkeakouluissa - pian myös ammattikorkeakouluissa ja yleisissä kirjastoissa. Nellin sisältö vaihtelee organisaatioittain. Tarkemmat ohjeet ja organisaatiokohtainen sisältö Nelli-portaalin verkkosivulta.