Yleistä

Jokaisella kirjastolla on oma kokoelmatietokantansa (puhutaan myös kirjastoluetteloista, näyttöluetteloista, englanniksi lyhenteellä OPAC Online Public Access Catalog tai Library OPAC), jotka tänä päivänä ovat online-muodossa ja Internetin kautta tavoitettavissa. Tietokannat voivat olla myös useamman kirjaston yhteisiä. Tietokantoihin tallennetaan tiedot kirjaston kokoelmiin saaduista ja hankituista erityyppisistä julkaisuista: kirjoista, konferenssijulkaisuista, raporteista, kartoista, aikakauslehdistä ja sarjoista, elektronisista julkaisuista ym., mutta yleensä ei aikakauslehtien eikä kokoomateosten artikkeleita. Monilla kirjastoilla on artikkelitallennukseen toinen tietokanta. Kirjastoissa oleva vanhempi aineisto ei välttämättä ole haettavissa tietokannoista, vaikkakin tietoja kortistoista on siirretty ja siirretään jatkuvasti tietokantoihin.

Hakutapa kokoelmatietokannoissa voi hieman vaihdella kirjastojärjestelmästä (ohjelmistosta) riippuen, mutta suuria eroja ei ole. Hakea voi julkaisun tiedoilla, voi tehdä sanahakuja ja erilaisia tarkkoja ja monipuolisia hakuja rajoituksineen tai Boolen operaattorein.

Usein kokoelmatietokannoista voi nähdä, onko julkaisu paikalla kirjastossa. Uusimmissa järjestelmissä asiakas voi esimerkiksi itse uusia lainojaan, varata lainassa olevia julkaisuja, tehdä pyyntöjä varastoihin sijoitettuihin julkaisuihin, vaihtaa vaivattomasti toisen kirjaston kokoelmatietokantaan tai hakea monen kirjaston tietokannasta yhtäaikaa, lähettää valittuja tietueita sähköpostitse, klikata elektronisiin julkaisuihin ym. Tietokannoissa on hyvinkin yksityiskohtaista tietoa, esimerkiksi voi tarkistaa, onko jonkun lehden tietty numero saapunut kirjastoon vai ei. - Kirjastojen kokoelmatietokantoihin pääsee kätevästi kirjastojen kotisivuilta. - Ohessa esitellään korkeakoulukirjaston tietokanta sekä kotimainen ja ruotsalainen yhteistietokanta ja lisäksi mainitaan yleisten kirjastojen kokoelmatietokannoista.

Kaikkiin kotimaisiin kokoelmatietokantoihin pääsee verkkosivulta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/tietokannatfi.html. Sivulle on koottu myös muita keskeisiä tiedonhaussa auttavia palveluita.

TEEMU - yliopisto/korkeakoulu/kirjaston kokoelmatietokanta

TEEMU on Teknillisen korkeakoulun kirjastojen (pää-, osasto- ja laitoskirjastot) yhteinen kokoelmatietokanta. Siihen luetteloidaan ko. kirjastoihin hankitut kirjat, raportit, sarjajulkaisut, aikakauslehdet, elektroniset lehdet, konferenssijulkaisut yms. Yksittäisen julkaisun osalta tietueesta näkyy, missä kaikissa kirjastoissa TKK:lla se on saatavilla. YTK:n kirjastossa olevien julkaisujen sijaintina on : "YTK Otahalli". Myös tarkempi sijaintipaikka, jonka perusteella julkaisu löytyy hyllystä, on nähtävissä.

Atk-lainauksessa mukana olevien kirjastojen osalta myös teosten lainattavuus/saatavuus tarkistushetkellä on näkyvissä. Jos käyttäjällä on voimassaoleva lainakortti, voi hän tarkistaa lainojensa tilanteen, uusia erääntyviä lainoja ja varata lainassa julkaisuja kirjautumalla omiin asiakastietoihinsa.

Teknillisen korkeakoulun kirjasto käyttää julkaisun sisällön (aihepiirin) kuvailuun vain UDK-luokitusta, ei asiasanoitusta. Asiasanahakua ei hakulomakkeilla siten ole, mutta tavallinen sanahaku on. Sanahaun tuloslistaan (perushaussa) tietueet tulostuvat relevanssin mukaiseen järjestykseen. Yhdistelmähakua voi käyttää, kun haluaa hakea useilla termeillä yhtä aikaa. Ks. Teemun opastus tarkemmin tiedonhausta.

Teemu-tietokantaa voi käyttää ilmaiseksi mistä tahansa.

Teknillisen korkeakoulun kirjastojen kokoelmatiedot ovat mukana Lindassa, jossa on mukana myös esimerkiksi Helka eli Helsingin yliopiston kirjastojen tietokannan tiedot.

LINDA - suomalainen yhteistietokanta

LINDA on yliopistokirjastojen ja muutaman muun kirjaston yhteinen tietokanta, yhteisluettelo. Se sisältää Suomen kansallisbibliografian (suomalaisen kirjallisuuden bibliografia) sekä viitetiedot yliopistokirjastojen, Eduskunnan kirjaston, Varastokirjaston ja Turun ammattikorkeakoulun tietokantoihin sisältyvistä kirjoista, aikakauslehdistä ja sarjoista, kartoista, visuaalisesta aineistosta, arkistoista ja elektronisesta aineistosta. (LINDA sisältää myös tiedot ammattikorkeakoulujen kirjastojen, maakuntakirjastojen ja erikoiskirjastojen aikakauslehdistä.) Tietoja Lindaan tallentavat mainitut kirjastot, ylläpitäjä ja kehittäjä on Helsingin yliopiston kirjaston Linnea-palvelut. LINDA siirtyi käyttämään Voyager-ohjelmistoa 8.1.2002.

LINDA on maksuttomasti käytettävissä yliopistojen koneilta. Oman maksullisen suoran WWW-yhteyden saaminen edellyttää sopimusta Helsingin yliopiston kirjaston kanssa.

Tietokannan tietueissa kerrotaan minkä (yliopiston) kirjastossa julkaisu on. LINDAssa on suuresta osasta julkaisuja myös tieto lainattavuudesta ja saatavuudesta. LINDAssa on tällä hetkellä yli kolme miljoonaa tietuetta, joten se on Suomen laajin kokoelmatietokanta.

Lindassa osa kirjastoista käyttää Yleistä suomalaista asiasanastoa tai Allärsia (Allmän tesaurus på svenska) julkaisun sisällön kuvailuun, jotkut kirjastot käyttävät sen lisäksi tai sijasta omia tieteenalan asiasanastoja tai luokituksia kuten UDK:ta. - Lindaa kannattaa käyttää, kun tehtävänä on hakea tietoja jostain aiheesta. Sana- ja asiasanahaku sopivat hyvin siihen tarkoitukseen. Lindasta voi tarkistaa missä kirjastoissa jokin julkaisu on, jos se on lainassa omasta kirjastosta.

Erikoiskirjastojen kokoelmatietokannat

Yhdyskuntasuunnittelussa hyödyllisiä erikoiskirjastojen kokoelmatietokantoja ovat tiedontarpeista riippuen mm.

Asuntorahaston kokoelmatietokanta http://www.ara.fi/default.asp?node=1098&lan=fi
Helsingin kaupungin tietokeskus http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kirjasto/index.html
Suomen rakennustaiteen museon kokoelmatietokanta http://212.149.125.116/FIN/search.htm
VTT - Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen julkaisurekisteri http://www.vtt.fi/publications/index.jsp
Ympäristöhallinnon kokoelmatietokannat http://wwwthw.vyh.fi/trip/kirjasto/sykehaku.htm
YTK - Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen kokoelmatietokanta TKK:n kirjaston Teemu-tietokannan kautta http://teemu.linneanet.fi/

Joihinkin kotimaisiin erikoiskirjastoihin voi tehdä yhteishaun: http://www.erikoiskirjastot.fi/

Kattava lista suomalaisista erikoiskirjastoista löytyy verkkosivulta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/erikoiskirj.html

Yleisten kirjastojen kokoelmatietokannat

Yleisten kirjastojen kokoelmatietokannat ovat valtaosin Internetin kautta selattavissa ja haettavissa http://www.kirjastot.fi/. Kirjastot.fi-sivustoon on koottu paikalliskirjastojen yhteystiedot. Sivulta löytyy myös kokoelmatietokantojen verkkosivut, joiden kautta voi tarkistaa lähikirjastojen tietokannoista julkaisujen saatavuutta. Suurimmalla osalla kuntien ja kaupunkien kirjastoista on myös yhteisluetteloita kuten pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) Helmet-tietokanta. Kirjastot.fi-palveluun on koottu esim. maakunnittain yhteistietokantojen verkko-osoitteet.

Libris - ruotsalainen yhteistietokanta

Ruotsin tieteellisillä kirjastoilla on vähän Lindaa vastaava noin neljän miljoonan tietueen tietokanta Libris, joka on vapaasti käytettävissä Internetissä. Tietoja löytyy noin 200 kirjaston kokoelmista. Nyttemmin myös Ruotsin yleiset kirjastot tieteellisten kirjastojen lisäksi voivat olla mukana Libris-yhteistyössä. Libriksestä löytyy luonnollisesti runsaasti tietoja mm. ruotsalaisista tutkimusraporteista ja anglo-amerikkalaisesta kirjallisuudesta.
Libristä voi käyttää mm. aiheenmukaiseen hakuun, viitteen tietojen tarkistamiseen, tietojen etsimiseen erityisesti ruotsalaisten henkilöiden julkaisutuotannosta ja jopa ruotsalaisesta tutkimuksesta. Libris-haun jälkeen on hyvä tarkistaa, löytyisikö julkaisu kuitenkin Suomesta. Libris on ilmaiseksi käytettävissä mistä tahansa.

Julkaisujen sisältöä kuvaillaan ruotsalaisin asiasanoin (SAB/svenska ämnesord) ja muilla asia- ja avainsanoilla sekä luokituksin. Hakukieleksi käy ruotsi ja/tai englanti.