Hakutuloksen arviointi ja parantaminen

Tiedonhakuprosessi ei pääty vielä hakemiseen. Lopputuloksen kannalta on oleellista arvioida hakutulosta kriittisesti. Jo nopealla silmäilyllä saattaa selvitä onko heti mietittävä uusia hakusanoja tai peräti toista näkökulmaa aiheeseen ellei mitään sopiva näytä löytyvän. Yksinkertaisimmillaan kannattaa kiinnittää huomiota hakutuloksen kokoon eli esim. miten paljon esim. tietokannasta on saanut aineistoa: näyttääkö siltä, että hakutulos on sopivan kokoinen, että sen jaksaa käydä lävitse. Hakutuloksen koko vaihtelee suuresti mm. tiedonlähteessä käytettävissä olevien hakuominiasuuksien suhteen. Esim. Internet-aineistoon hakukoneilla tehty tulos on yleensä erittäin suuri. Juuri hakukoneiden toimintalogiikan vuoksi ei ole yleensä tarkoituksenmukaista ajatella, että hakutulos tulisi käydä kokonaan tai lävitse vaan tarkastella hakutulosta muutaman sivun osalta ja päättää jatkotoimista. Tarkemmin Internetin hakukoneiden käytöstä luvussa 4.

On syytä kiinnittää huomiota myös miltä ajalta aineistoa on kertynyt: onko oletettavaa, että kyseisenä aikana tuotettu aineisto antaa aiheesta tarpeellista tietoa, onko esim. näkökulma todennäköisesti oikea.

Hakutulos on yleensä sopiva ainakin joltakin osin. Jos hakutuloksen joukosta löytyy yksikin sopiva lähde, kannattaa tarkasti tutustua sen sisältöön. Tietokannoista lähteestä löytyy usein lisätietoa lähteen sisällöstä. Lähdettä kuivailevat sanat (asiasanat) kertovat sisällöstä kenties laajemmin tai lisänäköulmia verrattuna lähteen nimeen. Lähteen nimessä taas saaatetaan käyttää termejä, joita ei ole aiemmin tullut mieleen. Joskus sopivan aineiston jäljille epääsee myös tarkastelemalla hakutulokseen tulleiden lähteiden kirjoittajia tai julkaisijoita. Lähteestä löytyneitä kuvailusanoja ja nimien sanastoa voi hyödyntää uusissa hauissa. Samoten uutta aineistoa voi hakemalla sellaisten kirjoittajien nimillä, jotka vaikuttaisivat käsittelevän itseä kiinnostavaa aihetta tai tutustumalla tietyn organisaation tuottamaan aineistoon laajemmin. Joissakin tapauksissa myös tietokannan vaihtaminen toiseen voi parantaa tulosta. Myös hakuaiheeseen sopivan lähteen lähdeluettelosta voi löytää lisää sopivaa aienistoa.

Joskus käy kuitenkin niin, että tiedonhaku tuottaa suuren joukon viitteitä, joista ehkä yksikään ei ole hakuaiheen kannalta sopiva. Voi myös käydä niin, ettei aiheesta löydy juuri yhtään lähdettä, vaikka hakuja olisi tehty useita ja erilaisilla hakusanoilla ja niiden sopivilla yhdistelmillä ja olisi vermistettu, että käytössä on sopivan sisältöinen tiedonlähde. Tällöin on mietittävä ja kokeiltava toisiko haku yleisemmin tai vaihtoehtoisesti tarkemmin aihetta kuvaavien hakusanojen käyttö sopivaa aineistoa.

Esimerkiksi osallistuvasta kaupunkisuunnittelusta saatetaan puhua yhteissuunnitteluna ja kommunikatiivisena suunnitteluna. Käsitteitä voidaan pitää synonyymeinä. Kuitenkin saattaa käydä niin, että termeinä niitä on käytetty lyhyen aikaa verrattuna siihen, miten pitkään yhdyskuntasuunnittelun alallakin on käsitelty kansalaisten osallistumista. Samoin kuvailusanoina ja lähteiden otsikoissa saattaa olla käytössä aivan muut kuin em. sanat. Laajentamalla hakusanoja esim. demokratian, kansalaisosallistumisen, kansalaistoiminnan ja yhteiskunnallisen osallistumisen termeillä, tuloksena olisi kattavampi hakutulos aiheesta osallistuva yhdyskuntasuunnittelu.

Kun tiedonhaun suunnitteluvaiheessa on jo mietitty hakuaihetta yleisemmin ja tarkemmi kuvaavia sanoja, on hakua helpompi korjata. Hakusanojen miettiminen myös tekee tietoiseksi aiheeseen mahdollisesti liittyvästä monimerkityksellisyydestä. Hakutulosta arvioidessa tämä saattaa tulla esille esim. siten, että huomaa hakuaiheeseen liittyviä näkökulmia, joita ei aiemmin osannut ajatella. Esimerkiksi haettaessa maisemakonttoreiden fyysiseen suunnitteluun liittyvää aineistoa voi käydä ilmi, että aihetta voisi lähestyä myös työtilan henkisen kuormittavuuden näkökulmasta.

Tiivistetysti ohjeita haun parantamiseen

Ohejeiden noudataminen edellyttää aina, että mietitään onko ohjeen noudattaminen tiedontarpeen suhteen tarkoituksnemukaisuta.

Haun tulos on liian suuri ja/tai ei vastaa tarvetta:
- Käytä tarkkoja luonnollisen kielen sanoja tai asiasanaston (tesauruksen) termejä
- Tarkista ettei hakusanojen joukossa ole monimerkityksisiä ilmaisuja tai lyhenteitä
- Hae aihetta kuvaavilla fraaseilla
- Lisää JA/AND-ehdolla (rajaava) termi hakulausekkeeseen
- Vähennä TAI/OR-ehdolla yhdistettyjä (rinnakkaisia) termejä hakulausekkeesta
- Tarkista termin katkaisu, muuta sitä niin, että hakuehto on yksiselitteisempi
- Rajaa haku vain dokumenttien nimiin- ja asiasanakenttiin
- Rajaa haku kielen, julkaisuvuoden tai dokumenttityypin suhteen.
-
Haun tulos on liian pieni:
- Lisää hakuun TAI/OR-ehdolla synonyymejä tai rinnakkaiskäsitteitä
- Käytä tarkkojen hakutermien sijasta yleisemmin aihetta kuvaavia sanoja
- Käytä hakutermin katkaisua (tai) katkaise lähempää sanan perusmuotoa
- Käytä vähemmän JA/AND-ehdolla yhdistettyjä hakusanoja
- Etsi tietokannan kaikista kentistä eli vapaasanahaulla
- Laajenna hakua kielen, julkaisuvuoden tai dokumenttityypin suhteen.

Aineiston hankkiminen

Hakutuloksen arvioinnin jälkeen pitää myös miettiä, miten löytyneissä viitteissä mainitun aineiston saa hankituksi. Viitetietojen perusteella julkaisu pitää vielä etsiä käsiinsä perinteisin keinoin ellei kyse ole kokotekstitietokannoista, käytettävissä olevista elektronisista julkaisuista tai Internetin materiaalista. On palattava kirjastojen kokoelmatietokantojen pariin ja tarkistettava löytyykö julkaisu lähikirjaston kokoelmista. Jos ei löydy, pitää miettiä, kannattaako se esimerkiksi tilata kaukolainaksi tai ostaa omaksi. Tiedonhakija joutuu usein kohtaamaan tilanteen, jossa hän ei välttämättä saa kaikkea tarpeellista aineistoa - ainakaan kohtuuhinnalla, vaikka tietäisi sen olemassaolosta.

Suomesta löytyvän kirjallisuuden paikantamiseen parhaat välineet ovat yliopistojen, korkeakoulujen ja muutaman erikoiskirjaston kokoelmatietokantojen tiedot sisältävä LINDA-tietokanta ja kuntien ja kaupunkien kirjastot. LINDA:n Internetkäyttö edellyttää käyttösopimusta tai käytön maksamista mobiilipuhelimella. Yksittäisten yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen kokoelmatietokannat ovat vapaasti käytettävissä. Samoin suurin osa suomalaisten paikalliskirjastojen kokoelmatietokanoista ovat Internetin kautta käytettävissä.

Tieteellisten kirjastojen verkkosivulta kattavasti suomalaisten kirjastojen kokoelmatietokantoihin.

Aineiston hyödyllisyyden arvioiminen

Tiedonhaun vaikein vaihe on varmasti se, kun haun tuloksena saatuja lähteitä käydään lävitse ja arvioidaan vastaavatko ne niihin kysymyksiin, joihin tiedon etsinällä pyritään vastaus saamaan. On arvioitava, onko löytynyt tieto olennaista ongelmanratkaisun kannalta. Onko tieto ajantasaista ja luotettavaa vai onko se ristiriitaista ja onko sitä riittävästi. Voi olla, että aineisto sinänsä on relevanttia, mutta ei juuri kyseiseen tiedontarpeeseen soveltuvaa.

Tiedonhakijan omasta tarpeesta - mm. tiedontasosta ja kokemuksesta - ja aiheen laadusta, riippuu minkälainen aineisto juuri häntä palvelee. Joitakin yleisiä lähtökohtia dokumenttien arvioinnin pohjaksi on listattavissa:

Internetin aineistojen arviointi

Internetistä löytyneen aineiston arvioinnissa voidaan käyttää samoja periaatteita kuin painetunkin aineiston arvioinnissa. Internetin kautta on kuitenkin saatavilla huomattavasti useamman tyyppistä aineistoa kuin esim. viitetietokantojen avulla. Samoin hakutulos kasvaa monesti kymmeniin tuhansiin verkkosivulähteisiin. Internetin monimuotoisuuden vuoksi lähteiden arviointi ja niiden luova hyödyntäminen on helpompaa mitä paremmin tiedonhakija tuntee aihepiirin, josta tietoa etsii.

Jos Internetistä löytää hyödyllisetä vaikuttavia artikkeleita, kirjoja tai muita kokoteksteja, kannattaa selvittää mikä on kiroittajan tausta. Kenties jo dokumentista selviää hänen taustoja, esm. onko hän kirjoittanut aiheesta aiemmin ja onko hänen taustanaan sopiva organisaatio.
Kannattaa myös selvittää tiedon objektiivisuutta ja julkaisemisen tarkoitusperiä. Ne saattaat selvitä pelkästään dokumenttiin tutustumalla tai sitten selvittämällä mikä organisaatio on dokumentin taustalla.
Joissakin tapauksissa selviää esim. että julkaisu on käynyt lävitse arviointiprosessin.
Kannattaa kiinnittää huomiota verkkosivujen ja dokumenttien julkaisu- ja päivityspäivämäärien löytymiseen.

Monesti verkkosivujen ja dokumenttien luotettavuudesta kertoo paljon jo organisaatio, jonka sivuilla se on julkaistu. Organisaation saa helposti selville internet-osoitteen perusteella, joka kertookin osoitteen rakenteen tuntevalle paljon julkaisijasta.

Internetin osoitteiden rakenne, esimerkiksi:

http://www.hut.fi/Yksikot/YTK/julkaisu/Panu_Lehtovuori_vaitoskirja_tiivist.pdf

• http (Hypertext Transform Protocol) = protokolla
• osoitteen alku (www.hut.fi/) = koneen nimi (Teknillisen korkeakoulun www-palvelin), alueen nimi (Teknillinen korkeakoulu) ja maatunnus fi
• hakemisto tai hakemistoja (Teknillisen korkeakoulun yksikkö Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja kehittämiskeskus, julkaisu-hakemisto)
• tiedosto, jonka tullut hakutulokseen (Panu Lehtovuoren väitöskirjan tiivistelmä)

Poistamalla osoitteesta osia voi selvittää helposti organisaation, jonka sivulla dokumentti on julkaistu. Mahdollisesti tälläkin tavalla saattaa löytyä omien teidontarpeiden kannalta hyödyllistä aineistoa.

- - -

Tiedonlähteiden arviointi TKK pääkirjasto:
http://lib.hut.fi/Opetus/Informatiikka/Tietoiskut/arviointitietoisku.html

Dokumenttien arvioimisesta Cornell University Library:
http://www.library.cornell.edu/okuref/research/skill26.htm

ja Internetin aineistoista UCLA Library & Elizabeth E. Kirk
http://www.library.ucla.edu/libraries/college/help/critical/index.htm