Eri yliopistot julkaisevat väitöskirjoja ja muita opinnäytteitä Internetissä elektronisessa muodossa. Ohessa esimerkkejä, joissa opinnäytteet ovat ilmaiseksi luettavissa. Palveluissa on hieman erilaisia käyttöahdollisuuksia samoin kuin ohjeita palvelussa julkaiseville. Ohjeisiin kannattaa tutustua kunkin palvelun verkkosivulla. Seuraavassa muutama esimerkki kotimaisista elektronisista väitöskirjasarjoista.

E-Thesis - Helsingin yliopiston opinnäytteet: http://ethesis.helsinki.fi/

Teknillisen korkeakoulun elektroniset väitöskirjat sarja: http://lib.tkk.fi/Diss/

Tampereen yliopiston väitöskirjat: http://acta.uta.fi/

Elektroniset lehdet ja lehtiartikkeleita sisältävät tietokannat

Ulkomaisista ammatillisista ja tieteellisistä lehdistä on yleensä tarjolla sekä paperinen että elektroninen versio. Kotimaisia lehtiä kustantajat eivät juuri tarjoa elektronisessa muodossa tarjolla.

Ilmaiset elektroniset lehdet

Järjestöt, tutkimuslaitokset, viranomaiset - erilaiset organisaatiot - julkaisevat verkossa oman alansa lehtiä ja organisaationsa tiedotuslehtiä. Niin myös kaupunki- ja aluesuunnittelun, arkkitehtuurin, maisemasuunnittelun, rakentamisen ja ympäristösuunnittelun ja -suojelun alan organisaatiot tekevät tätä eri puolilla maailmaa. Ilmaislehtien linkkilistoja on myös tarjolla verkossa eri puolilla. YTK:n tietopalvelun kokoama lehtilista, jossa suuresta osasta lehtiä on myös artikkelit luettavissa. Ilmaisia lehtiä käytettäessä on tarkastettava se, miten lehti on toimitettu ja kuka sen sisällöstä vastaa. Lehden ylläpitäjä voi olla vain yksi henkilö, jonka mielipiteet alan toimijanakin voivat olla värittyneitä.

Elektronisten ilmaislehtien tietokanta Lundin yliopistosta
http://www.doaj.org/

Esimerkki

Planum - The European Journal of Planning on-line
http://www.planum.net/
Tiedotuslehti sähköpostilla
Alan uutisia kaikkialta maailmasta
Kirjaesittelyjä
Linkkikokoelma yhdyskuntasuunnitteluun liittyvistä verkkosivuista
Aihealueina mm. koulutus, suunnittelupolitiikka, lainsäädäntö
Tieto organisoitu aiheittain ja maantieteellisesti
Planum survey: yli 80 eurooppalaisen alan lehden tiedot sekä artikkelitiivistelmiä joistakin lehdistä http://www.planum.net/journals/menu.html

Maksulliset e-lehdet

Maksullisten lehtien käyttöoikeus on niillä, jotka ovat ostaneet käyttöoikeuden tai työskentelevät organisaatiossa, jossa on elektronisen lehden käyttöoikeus. Maksullisia lehtiä tarjotaan yleensä artikkelitietokantojen kautta.

Joissakin tapauksissa lehden paperiversion ostamiseen kuuluu oikeus käyttää lehden elektronista versiota.

Esimerkki

Environment and Planning D : Society & Space
http://www.pion.co.uk/ep/epd/epd_current.html

Lehti on käytössä YTK:ssa elektronisessa muodossa, koska tilaamme lehden paperiversion.

YTK:ssa käytössä olevat elektroniset lehdet: http://www.hut.fi/Yksikot/YTK/kirjasto/elect.html

ELEKTRA
Ensimmäinen kotimainen lehtiartikkelien kokotekstitietokanta on ELEKTRA, jossa on lähes 7000 artikkelia yli 30 kotimaisesta tieteellisestä aikakauslehdestä sekä useita kymmeniä väitöskirjoja. Aineistoa kartutetaan jatkuvasti. ELEKTRAn aineisto on tällä hetkellä käytettävissä Arto-tietokannan kautta (2002 lähtien) laajalti Suomen yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yleisissä kirjastoissa sopimusten perusteella. Artoon voi tehdä normaaleita viitehakuja, ja viitteestä päästään käyttöoikeuksien salliessa suoraan elektronisessa muodossa oleviin dokumentteihin. Ne ovat joko PDF- tai HTML-muodossa.

ELEKTRA sisältää pääosin Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsenorganisaatioiden julkaisuja, jotka ovat keskeinen kotimainen tieteellisen tiedon jakelukanava. Tavoitteena on koota yhteen palveluun merkittävä osa kotimaisia tieteellisiä julkaisuja, joiden laadusta vastaavat tieteelliset seurat tai julkaisutoimikunnat. ELEKTRAssa edustettuja tieteenaloja ovat bio- ja ympäristötieteet, maantiede, metsätiede, eläinlääketiede, historia, kielitiede, kirjallisuus, kasvatustiede, yhteiskuntatieteet ja tiedepolitiikka. Ulkomaisiin tietokantoihin verrattuna tietokannan tarjonta on pientä.

ELEKTRAn/Arton käytettävyys:
- tarkista ELEKTRAN käytettävyys lähiyliopistosi, ammattikorkeakoulun tai kunnankirjastosi koneilta

Ulkomaiset artikkelitietokannat

Ulkomaisia artikkelitietokantoja tuottavat suuret (tieteellisten) lehtien ja kirjojen kustantajat sekä artikkelien välittämiseen erikoistuneet tietokantojen tuottajat. Tietokantojen lehtitarjonta kattaa yleensä monta tieteen alaa. Monitieteisyys edellyttää hakusanojen tarkkaa mietintää ja haun aloittamista mahdollisimman tarkasti aihetta kuvaavalla sanalla. Yksittäinen lehti saattaa olla tarjolla sekä kustantajan että yhden tai useamman lehtiä välittävän teitokannan kautta. Lehden ajallinen saatavuus riippuu välittäjästä ja kustantajasta.

Hakuominaisuuksiltaan artikkelitietokannat ovat helppokäyttöisiä - haku on monesti miltei yhtä monipuolista kuin viitetietokannoissa.

Haun voi kohdistaa yleensä tekijään, lehden nimeen, artikkelin nimeen, kuvailusanaan tai mihin tahansa tietoon, joka artikkelista on kantaan tallennettu (vapaasana; free text).
Monitieteisyydestä yleensä seuraa kuitenkin suuret hakutulokset ellei haussa käytetä mahdollisimman tarkkoja käsitteitä.
Järjestelmä poikkeavat toisistaan, joten ominaisuuksiin on perehdyttävä sen mukaan miten paljon ja millä tavalla tietokantoja käyttää (suorittaa asiasanahakuja; seuraa tiettyjä lehtiä).

Ongelmana artikkelitietokannoissa on

Korkea hinta - käyttömahdollisuudet ovat rajalliset, koska korkean hinnan vuoksi vain tietyt organisaatiot voivat hankkia käyttöoikeuksia.
Joidenkin lehtien osalta lehden kustantaja ei salli uusimpien lehden numeroiden käyttöä artikkelitietokannan kautta - niihin on lehden tilaajilla pääsy vain kustantajan omalta lehtisivulta.

Hyödyllisiä erityisominaisuuksia

Rekisteröitymällä käyttäjäksi saa uuden lehden numeron ilmestyessä ilmoituksen ja sisällysluettelon (alert).
Ilmainen sisällysluettelotiedotus rajoitettu monesti muutamaan lehteen; useita lehtialertteja tilaavan kannattaakin hyödyntää kustantajien ilmaiset tiedotuspalvelut.
Mahdollisuus lähettää mielenkiintoiset sisällysluettelot tai artikkelit/tiivistelmät itselle ja kavereille.
Rekisteröitymällä tietokannan käyttäjäksi voi räätälöidä oman käyttöliittymän, johon saa esim. listan mielenkiintoisista lehdistä; haun voi keskittää valittuihin lehtiin.... palvelut vaihtelevat tietokannoittain.

Suurimmat artikkelitietokantojen tarjoajat - käytössä myös YTK:ssa

Elsevier - kustantaa noin 1500 lehteä sekä kirjallisuutta, välittää yli 120 kustantajan elektronisia julkaisuja
Lehtiä käytetään ScienceDirectin kautta - http://www.sciencedirect.com/

ProQuest - välittää yli 8,500 julkaisijan lehtiä ja kirjoja Internetin kautta (sanomalehtiä, tieteellisiä lehtiä, muita kausijulkaisuja)
ProQuest - http://www.umi.com/pqdauto

Ingenta - välittää noin 250 kustantajan julkaisuja
Ingenta - http://www.ingenta.com/

Emerald - kustantaa noin 150 lehteä mm. hallinnon alalta
Emerald - http://miranda.emeraldinsight.com/vl=1126251/cl=190/nw=1/rpsv/cgi-bin/emeraldft?action=new

John Wiley & Sons - kustantaa yhteensä noin 1000 lehteä, elektronista kirjaa ja tietokantaa
Wiley InterScience - http://www3.interscience.wiley.com/cgi-bin/home

EBSCO Industries - välittää 250 000 lehteä Internetin kautta
EBSCO - http://search.epnet.com/

Esimerkkinä EBSCOn Academic Search Elite
Yksi alallaan suosituimpia on EBSCO Information Services -yrityksen tuottama Academic Search Elite -tietokanta. Sisältö painottuu yhteiskuntatieteellisiin ja humanistisiin tieteenaloihin, mutta mukana on myös tekniikan ja liiketalouden alan julkaisuja. Se on siis monialainen verkkolehtipalvelu, joka tarjoaa kokonaisia artikkeleita noin 1500 lehdestä sekä viitetietoja noin 2700 lehdestä. Lehdistä 1700 käyttää "peer-review" -menettelyä eli tieteellisen artikkelin asiantuntijalausuntomenettelyä ennen julkaisemista. Kokotekstiaineistoa EBSCOssa on vuodesta 1990.

EBSCOn tietokanta sopii hyvin yhteiskuntatieteellisten ja yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelua koskevien artikkelien ja esimerkiksi kirjareferaattien hakuun. Kiireiselle työntekijälle tietokanta on oiva apu - siitä voi löytyä nopeasti ja pienehköllä vaivalla muutama sopiva ajankohtainen artikkeli - edellyttäen tietenkin, että tietokanta on helposti tavoitettavissa.

EBSCOssa on monenlaisia tiedonhakumahdollisuuksia. Ensinnäkin tietokannan aiheindeksiä voi selata tai hakea (subject search) ja tietokannasta voi hakea tietyn lehden artikkeleita lehden nimen mukaan (magazine). Tavallinen hakutapa on perushaku basic search, jossa voi käyttää boolen operaattoreitakin ja fraasi-ilmaisuja. Sanahaku hakee eri tietokentistä, myös abstrakteista ja artikkeleista. Tarkempi haku löytyy guided search -ikonin takaa. Siinä haun voi kohdentaa tarkasti, rajoittaa hakua monin eri tavoin ja myös laajentaa hakua esimerkiksi hakemaan ko. hakusanoihin liittyvillä sanoilla.

Hakutuloksista voi merkitsemänsä viitteet tai kaikki viitteet artikkeleineen tai ilman tulostaa paperille, tallentaa tai lähettää sähköpostina myöhempää käyttöä varten.

EBSCO käytettävissä TKK:lla:
- tarkista käytettävyys lähiyliopistosi tai kunnankirjastosi koneilta

Kokotekstitietokannat: lainsäädäntö

FINLEX
Valtion säädöstietopankki FINLEX perustettiin vuonna 1997 kaikille avoimeksi ja maksuttomaksi Internet-palveluksi.

Nykyisin säädöstietopankki FINLEX koostuu lähes kahdestakymmenestä tietokannasta. FINLEX-palvelun kokonaisuudet ovat lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Tarjolla on lisäksi uutistietoa uudesta lainsäädännöstä ja oikeuskäytännöstä.

Säädöksiä (ks. lainsäädäntö) on suomeksi 1700-luvulta ja ruotsiksi 1920-luvulta lähtien kronologisesti järjestettynä. Hakuja voi tehdä ja haun voi kohdistaa joko viitetietokantaan tai säädöstekstien tietokantaan. Tietoa voi hakea säädöksen/sopimuksen nimellä tai numerolla, esim. 1427/1997.

FINLEXin sisältämä Sähköinen Suomen säädöskokoelma (ks. lainsäädäntö, sähköinen säädöskokoelma) sisältää suomeksi ja ruotsiksi ulkoasultaan painetun säädöskokoelman näköiset säädöstekstit. Uusien säädösten tekstit ovat nopeimmin saatavissa FINLEXistä jo heti julkaisupäivänä. Sähköinen säädöskokoelma on tuotettu hakemistona, josta voidaan valita haluttu säädösvihko. Ensin tehdään vuosikokoelman valinta. Suomeksi säädöskokoelman vihkoja on nähtävillä vuodesta 1995 lähtien ja ruotsiksi vuodesta 1998 lähtien.

Viittaaminen Internetin aineistoihin