 |
|
 |
| ||
   |
||||||
|
|
 |
||||
Oma turvallisuutesi ja muiden turvallisuus riippuu pääasiassa sinun työtavoistasi:
Laboratoriossa ei saa koskaan työskennellä yksin. Ennen työskentelyn aloittamista tutustutaan laboratorion turvallisuuteen ja järjestelyihin liittyviin ohjeisiin ja varmistetaan että tiedetään ensiapu – pelastusvälineistöjen sijainnit. Laboratorion yleiseen turvallisuuteen kuuluu mm. silmäpesupullo, hätäsuihku, sammuttimet, sammutuspeitto ja hiekkasanko sekä hätäuloskäynnit. Laboratoriossa on aina käytettävä suojalaseja ja asianmukaista laboratoriotakkia sekä suojakäsineitä. Silmälasit eivät ole suojalasit. Suojalasit mahtuvat myös silmälasien päälle. Laboratoriossa ei saa käyttää piilolaseja. Syöminen ja juominen on laboratoriossa kielletty. Hyvä järjestys laboratoriossa vähentää onnettomuusriskiä. Työpiste siivotaan ja lasitavarat tiskataan heti jokaisen työkerran jälkeen. Myöskään lattialla ei tule säilyttää ylimääräisiä tavaroita. Kädet pestään aina laboratorioon tullessa ja erityisesti sieltä poistuttaessa.
Ennen työskentelyn aloittamista on syytä tutustua käytettävien kemikaalien ominaisuuksiin (haihtuvuus, syttyvyys, syövyttävyys, myrkyllisyys, karsinogeenisuus jne.). Tietoja kemikaaleista löytyy mm. kemikaalien pakkausmerkinöistä ja käyttöturvallisuustiedotteista. Kemikaalipakkauksien päällyksissä tulee olla turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot kuten varoitusmerkinnät ja käyttöohjeet. Päällysmerkinnät koostuvat varoitusmerkeistä ja R- ja S-lausekkeista. Kemikaalia hallussaan pitävän on huolehdittava, että vaarallisten aineiden päällyspakkauksissa olevat merkinnät pysyvät luettavassa kunnossa. Epäselväksi käyneet pakkausmerkinnät tulee korvata vastaavat tiedot sisältävillä uusilla pakkausmerkinnöillä. Jokaisesta laboratoriossa käytettävästä kemikaalista tulee löytyä myös käyttöturvallisuustiedote laboratoriosta, jossa kerrotaan kemikaalin ominaisuuksista sekä tiedot terveys- ja ympäristövaikutuksista. Orgaanisia kemikaaleja käsiteltäessä on käytettävä asianmukaisia käsineitä. Erityisen tärkeää on huomata, että orgaaniset liuottimet ovat palavia nesteitä eikä niitä saa käsitellä avotulen läheisyydessä. Kemikaaleja ei saa koskaan mitata, sekoittaa tai lämmittää lähellä kasvoja, vaan on varmistettava, että astian ja kasvojen välissä on vetokaapin suojalevy. Kemikaaliastiat suljetaan heti käytön jälkeen ja kemikaaliastiat kuljetetaan aina suljettuina. Siirtoastia, johon on korkki, viedään aina kemikaalipurkin luo. Suuria kemikaaliastioita ei kuljeteta ympäri laboratoriota. Pipetoinnissa käytetään aina pumpettia eikä kemikaaleja saa koskaan maistaa eikä haistaa. Kemiakaalien käsittely suoritetaan aina vetokaapissa. Väkevää kemikaalia laimennettaessa se kaadetaan aina veteen tai liuottimeen ei koskaan toisinpäin. Töissä käytetään aina mahdollisimman pieniä ainemääriä. Kokkareista kiinteää ainetta käsiteltäessä kiinteän aineen kokkareet rikotaan metallispaattelilla. Kiinteä aine jauhetaan hienojakoisemmaksi huhmareessa. Kokkareiden rikkomisessa saattaa vapautua lämpöä. Jokainen kemikaaliastia ja reaktiossa saatu tuote on varustettava asianmukaisella etiketillä ja merkinnöillä. Kemikaalipullojen etikettejä ja korkkeja ei saa koskaan vaihtaa keskenään. Säilytyksessä on huomioitava:
Kemikaalien valmistusta, käyttöä, säilytystä jne. ohjaa Suomen kemikaalilaki. Suomen kemikaalilaki perustuu EU:n kemikaalisäädöksiin, jotka ovat jatkuvan kehityksen alla. Näin pyritään valvomaan aina vain paremmin käytettäviä kemikaaleja ja niiden terveysvaikutuksia. FINLEX ® - Valtion säädöstietopankin sivuilta löytyvään kemikaalilakiin: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890744 Kemikaaliturvallisuudesta työterveyslaitoksen sivuilla: Kansainväliset kemikaalikortit:
Reaktiolaitteistoa koottaessa on aina varmistuttava siitä, että laitteisto on vakaa. Liitosten on oltava tiiviit ja laitteiston osat tuetaan niin, ettei synny jännityksiä. Rikkinäisiä välineitä ei saa käyttää. Laitteisto kootaan aina siinä vetokaapissa, jossa reaktio suoritetaan. Laitteistoja koottaessa on erityisesti huomioitava, että suljettua systeemiä ei saa koskaan lämmittää. Lämmittämiseen saa käyttää vain asian mukaista haudetta. Hiosliitokset liitetään käyttäen apuna hanarasvaa. Hiosliitokset avataan varovasti kiertämällä. Jos hiosliitos juuttuu, sitä voidaan varovasti naputella korkkirenkaalla tai juuttunutta hiosta voidaan lämmittää varovasti. Jos hiosta ei muutoin saada auki, voidaan hiosten väliin kaataa pesuetanolia tai glyserolia. Kumi/silikoniletkut liitetään lasiputkiin kostuttamalla lasiputki vedellä, glyserolilla tai hanarasvalla. Letku työnnetään tai kierretään lasiputken päälle. Kiteytyksiin käytetään vain erlenmayer –pulloa tai kolvia. Kun tarvitaan vakuumia, ei käytetä muita tasapohjaisia astioita kuin tarkoitukseen suunniteltua paksulasista imupulloa.
Viiltohaavoissa on tärkeää verenvuodon tyrehdyttäminen sekä haavatulehdusten estäminen. Kaikki haavat pudistetaan huuhtelemalla ne juoksevan veden alla ja desinfioimalla. Pieniin viilto- tai pistohaavoihin laitetaan laastari. Erityisesti lasiastiasta tai –putkesta saatua haavaa ei saa sitoa ennen kuin ensiaputaitoinen henkilö on tarkastanut, että haavaan ei ole jäänyt lasinsirpaleita. Suuret vammat hoidataan aina terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Lääkäriin on hakeuduttava aina, jos lasia murskaantuu haavan rikkoutuessaan tai haava alkaa aristaa tai iho turpoaa.
Jos kemikaalia tai lasia joituu silmään huuhdotaan silmä välittömästi vesihanasta, silmäsuihkusta tai silmähuuhtelupullosta. Huuhtelua jatketaan 20-30 minuuttia. Vieraita esineitä ei saa yrittää poistaa mekaanisesti silmästä. Piilolinssit kuitenkin poistetaan. Happoja tai emäksiä ei neutraloida silmässä. Silmävammojen jatkohoito kuuluu aina lääkäriin.
Jos syövyttävää kemikaalia on joutunut kämmentä suuremmalle alueelle, iho huuhdellaan hätäsuihkun alla. Voiteita ei saa laittaa vammakohtaan – rasva voi edistää aineen imeytymistä ihoon. Vaikeassa tapauksessa iho peitetään steriilillä harsotaitoksella ja henkilö toimitetaan nopeasti lääkäriin.
Myrkytys tapauksissa otetaan aina yhteys lääkäriin. Jos myrkkyä on hengitysteissä, siirrytään välittömästi ulkoilmaan. Jos myrkky on ruoansulatuskanavassa, otetaan lääkehiiltä. Ensiavun jälkeen potilas toimitetaan sairaalaan. Jos myrkky on happoa tai emästä oksennuttaminen ja lääkehiilen antaminen on kiellettyä. Ainoastaan enintään 2 dl vettä tai maitoa voidaan antaa potilaalle.
Sähkötapaturman sattuessa katkaistaan aina ensin virta irrottamalla pistoke seinästä tai pääkatkaisijasta. SÄHKÖISKUJA ON VAROTTAVA. Tulipalot sammutetaan ja ensiaputaitoinen henkilö aloittaa potilaan elvytyksen.
Sammutustavat: Sammutuspeitto ja hiekka: tukahduttaa palot rajoitetulla alueella Vesi: puu, paperi, kankaat CO2: sähkö- ja kemiakaalipalot; EI metallipalot Jauhesammutin: metallipalot Pienen paikallisen palon sattuessa siirretään helposti syttyvät esineet ja kaikki kemikaalit pois palopaikalta. Palo sammutetaan ohjeiden mukaan. Jos vaatteet palavat, ei saa koskaan juosta. Palo tukahdutetaan kierimällä lattialla, sammutuspeitolla tai millä tahansa suurikokoisella vaatekappaleella. Palon samuttua potilas toimitetaan välittömästi hätäsuihkuun. Laajasta palosta ilmoitetaan heti kaikille lähellä oleville, huolehditaan kaikki ihmiset pois palon läheisyydestä ja tehdään palohälytys painamalla palohälytysnappia. Esisammutus aloitetaan oikealla menetelmällä ja jatketaan sitä kunnes hätäkeskuksesta annetaan toiset ohjeet. Laboratoriosta poistutaan hätäuloskäynnin kautta. TÄRKEÄT NUMEROT HÄTÄNUMERO 112 POLIISI 10022 MYRKYTYSTIETOKESKUS (09) 471 977 SILMÄKLINIKKA (neuvonta) (09) 471 73155 |
|
|||||
|
 |
|||||
Turvallisuusohjeet
Yleistä 
Vaatekerrokset, joihin kemikaalia on joutunut riisutaan ja iho huuhdellaan runsaalla vedellä ja saippualla. Iholle joutunut voimakas emäsliuos neutraloidaan huuhtelun jälkeen 5% etikkahappoliuoksella ja happoliuos 5% NaHCO3-liuoksella ja lopuksi vedellä. 
|
| ||||
 |
|
|
 |
|