 |
|
 |
| ||
   |
||||||||||||
|
|
 |
||||||||||
Mitä on massaspektrometria? Massaspektrometrian pääasiallinen käyttötarkoitus on yhdisteen molekyylipainon määrittäminen. Massaspektrometria perustuu kemialliseen manipulaatioon, jossa neutraaleja molekyylejä ionisoidaan pommittamalla niitä esimerkiksi elektroneilla tai kaasumaisilla ioneilla, ja muodostuneet ionit punnitaan. Massaspektrometria ei siis ole varsinainen spektrometrinen menetelmä, koska se ei perustu sähkömagneettiseen säteilyyn niin kuin muut spektroskooppiset menetelmät. Milloin massaspektrometriaa käytetään? Massaspektrometrian yleisin käyttötarkoitus on molekyylipainon selvittäminen. Massaspektrometrian avulla voidaan reaktionseurannassa todeta, että onko haluttua tuotetta saatu eli löytyykö toivottua massapiikkiä. Massaspektrometriaa käytetään rutiini menetelmänä yhdisteen rakenteen karakterisoinnissa yhdessä muiden spektrometristen menetelmien kanssa. Massaspektrometri on usein liitettynä kromatografiin (yleensä kaasukromatografi tai nestekromatografi), jolloin seoksen eri komponentit saadaan eroteltua ja analysoitua erikseen. Minkälainen on massaspektrometrimittauksissa tarvittava näyte? Massaspektrometrimittauksia voidaan tehdä kaikissa olomuodoissa ja kaiken kokoisille poolisille ja poolittomille yhdisteille. Massamittauksissa tarvittavat näytemäärät ovat pieniä (< 1 µm). Tarvittavaan näytemäärään vaikuttaa käytettävä laitteisto ja sen herkkyys. Massaspektrometriaa käytetään yleisesti orgaanisessa kemiassa, mutta laajalti myös kemian muilla osa-aluilla ja biotieteissä. Minkälainen on massaspektrometrilaitteisto? Massaspektrometrilaitteisto koostuu näytteensyöttösysteemistä, ionisaatiokammiosta, analysaattorista ja detektorista. Analysaattorissa muodostuneet ionit erotellaan ja detektori kertoo niiden massa/varaus-suhteen (m/z). Yleensä massaspektrometrilaitteistoa ohjataan tietokoneella, jonka avulla myös tulosten tallennus ja käsittely tapahtuvat. Mitä massaspektristä saadaan selville? Massaspektristä saadaan selville yhdisteen molekyylipaino, joka on massaspektrometrian ensisijainen käyttötarkoitus. Massaspektrin avulla saadaan tietoa myös molekyylin rakenteesta yhdisteen pilkkoutumisen (fragmentoitumisen) perusteella. Massaspektrissä esiintyvät piikit kertovat varautuneiden hiukkasten painon ja piikkien korkeus niiden suhteellisen yleisyyden. Molekyylin tai ionin fragmentoituminen riippuu molekyylin hiilirungosta ja siinä olevista funktionaalisista ryhmistä. Esimerkki massaspektristä:
Kuva 1. Asetofenonin MS-spektri. |
|
|||||||||||
|
 |
|||||||||||
|
| ||||
 |
|
|
 |
|