OPETUKSELLINEN RATKAISU

Kurssin opetuksellisten ratkaisujen valinta (pedagogiset valinnat) on kaikkein keskeisimpiä verkko-opetuksen suunnittelun vaiheita. Ratkaisuun vaikuttavat niin koulutuksen sisältö, kohderyhmän luonteenpiirteet että tekijöiden valmiudet. Keskeisiä valintoja ovat mm., kuinka paljon painotetaan (vrt. Auer, linkki alla)

• itseohjautuvaa/autonomista vs. ohjattua/kontrolloitua työskentelyä
• yksilöllistä vs. ryhmässä tapahtuvaa työskentelyä
• tiedon omaksumista vs. tiedon konstruktiivista kehittelyä ja tuottamista.

Se, miten opiskelijoiden oppimista aiotaan arvioida, on ratkaisu, joka käytännössä ohjaa opetuksen suunnittelua, mutta vielä enemmän opiskelijoiden toimintaa. Siksi on erityisen tärkeätä selkeästi ilmoittaa kurssin suorituskriteerit.

Opetuksellinen ratkaisu verkko-opetusta suunniteltaessa voidaan periaatteessa tehdä irrallaan käytettävästä teknologiasta. Käytännössä käytettävät välineet vaikuttavat opetuksellisiin ratkaisuihin.

Sisällön rajaus
Opiskeluprosessi
Vuorovaikutus
Ohjaus

Sisällön rajaus

Ydinainesanalyysi on Karjalaisen & co esittelemä menetelmä joka on yksi keino suunnitella verkkokurssin sisältöä kerroksittain. Menetelmän tavoitteena on auttaa luokittelemaan opetettavan aiheeseen liittyvät tiedot ja taidot niiden tärkeyden mukaan. Kolmiportaisen luokituksen kategorioita ovat ydinaines, täydentävä tietämys ja erityistietämys.

Teknillisessä korkeakoulussa tätä ajattelua on sovellettu jäsentämällä oppiainesta seuraavasti:

• Aina välttämättömällä aineksella tarkoitetaan esimerkiksi ajattelun ja työskentelyn välineitä, joita tarvitaan myöhemmissä opinnoissa, tutkimustyössä ja työelämässä. Näiden tietojen avulla voidaan ymmärtää ja/tai soveltaa tietoja. Tämä aines on opintojakson ydinasioita.
• Usein tarpeellinen aineksella tarkoitetaan tietoutta, joka lisää esim. teoreettisia yksityiskohtia ja selventää harvinaisempia sovelluksia.
• Joskus hyödyllisellä aineksella tarkoitetaan esimerkiksi erityistietämystä, joka syventää jonkin alueen hallintaa.

Opiskeluprosessi

Kurssia suunnitellessa opettajalla on yleensä mielikuva siitä prosessista, minkä opiskelija kurssin aikana käy läpi. Verkko-opiskelu on useimmiten osoittautunut perinteisen opetuksen seuraamista työläämmäksi. Siksi onkin tärkeätä opiskelijan työmäärän oikea mitoittaminen. Tähän on hyvänä apukeinona kuormittavuusanalyysi eli opintojakson työmäärän mitoittaminen (Karjalainen & co).

Esimerkki tämän verkkojakson mitoituksesta:

Vuorovaikutus

Vuorovaikutuksen suunnittelun merkitys verkko-opetuksessa nähdään erityisen suurena mm. siksi että kasvotusten tapantuva kontakti mahdollisesti vähenee. Toisaalta, verkko-opetus voi antaa uuden mahdollisuuden vaikuttaa vuorovaikutuksen lisäämiseen esim. massaopetuksessa.

Vuorovaikutusta on pääsääntöisesti neljäntyyppistä, joista ensimmäinen on vuorovaikutusta tietojärjestelmän kanssa ja muut inhimillistä vuovovaikutusta.

• Opiskelija - materiaali - tietojärjestelmä
• Opiskelija - opettaja(t), assistentti(t)
• Opiskelija(t) - asiantuntija (mentori)
• Opiskelija - opiskelija

Tulee siis suunnitella miten vuorovaikutus niveltyy opiskeluprosessiin ja erityisesti mitkä ovat vuorovaikutuksen foorumit: sähköposti, sähköpostilista, keskustelufoorumi, videokonferenssi, chat tms.

Ohjaus

Ohjaus on opiskelijan opiskelu- ja oppimisprosessin johtamista ja tukemista. Ohjaus voidaan jakaa esimerkiksi seuraaviin toiminta-alueisiin:

Pedagoginen ohjaus

• auttaa opiskelijaa laatimaan realistisen opiskelusuunnitelman (mm. tehtävien laajuus)
• tukee korkeatasoista opiskelua, johon sisältyy palautteen antaminen, opiskelijan ajatusten "haastaminen"
• toimittaa tarvittavaa oheismateriaalia

Sosiaalinen tuki

• opiskelijoiden ryhmätunteen synnyttäminen
• palautteen antaminen
• yhdessä opiskelun mahdollistaminen ja tukeminen
• opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen tukeminen

Hallinnollinen tuki

• opiskelu- ja opetusprosessin hallinta, johtaminen ja seuraaminen

Tekninen tuki

• tästä osa-alueesta vastaa yleensä erillinen tekninen tuki.
• opiskelijat kuitenkin usein ottavat ensimmäiseksi yhteyttä omaan ohjaajaansa, tulisi tietää, mistä ja keneltä opiskelija saa vastauksen kysymyksiinsä.