TUOTANTOPROSESSI

Verkko-opetuksen tuotantoprosessin muotoutumiseen vaikuttaa erityisesti se, ollaanko tuottamassa täysin uutta koulutusta vai ollaanko muokkaamassa jo olemassa olevaa verkkopohjaiseksi. Täysin uutta tuotettaessa voidaan lähteä puhtaalta pöydältä, joten vapaudet ovat yleensä suuremmat. Vanhaa muokattaessa on tarkoituksenmukaista tarkastella erityisesti mitä toimintaa kurssissa viedään verkkoon, ja onko syytä samanaikaisesti tehdä pedagoginen uudelleentarkastelu. Hyvin toimivia ratkaisuja ei kannata heittää romukoppaan. Vastaavasti verkko ei pelasta huonosti toimivaa ratkaisua, vaan vaativana toimintaympäristönä voi vain vahvistaa ongelmia.

Tuotantoprosessin jäsentely
Tuotantoprosessin vaiheet
Projektisuunnitelma

Tuotantoprosessin jäsentely

Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävä opetushanke koostuu useimmiten neljästä osa-alueesta, jotka on esitelty yllä olevassa kuvassa:

• opetuksellinen ratkaisu eli prosessi: keskeisiä elementtejä ratkaisun hallinnassa ovat suunniteltu opiskeluprosessi, vuorovaikutus eri osapuolien (opettajat, opiskelijat, asiantuntijat, mentorit, tutorit jne.) välillä sekä opiskelun ohjauksen ratkaisut
• materiaalin tuotanto: kurssin opiskeluun tarvittava materiaali, itse tuotettava ja/tai valmiina hankittava tai onko materiaali kenties opettajien etukäteen tuottamaa vai onko materiaali kurssiprosessin tuotos: esim. harjoitustöitä, yhteistoiminnallisen prosessikirjoittamisen tulosta
• kurssihallinto ja tiedotus: tiedottaminen ajankohtaisista asioista kurssia ennen ja aikana, ilmoittautumiset, ryhmäjaot, harjoitustöiden palautuskanavat, (osa)suoritusten kirjaaminen jne.
• teknologiaratkaisut: käytettävät työkalut ja niiden hallinta.

Nämä elementit vaikuttavat toisiinsa, joten näitä osa-alueita on syytä suunnitella vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

Hankkeeseen vaikuttavia tekijöitä ovat useimmiten ainakin seuraavat:

• Organisaation ja yksikön strategia ja tavoitteet: minkälaisia päätöksiä on jo tehty
• Rakenteelliset ja hallinnolliset tekijät vaikuttavat yliopistoissa voimakkaasti hankkeen toteutukseen:
  • tutkintorakenne määrittää minkälaisissa puitteissa voidaan toimia
  • opintohallinnolliset kysymykset ja käytännöt (esim. voiko samalle kurssille osallistua myös niitä jotka eivät ole yliopistossa kirjoilla)
• Käytettävissä olevat resurssit:
  • raha
  • hankkeen aikajänne
  • projektiin osallistuvien aika
  • käytettävissä oleva tai hankittavissa oleva teknologia
• Hankkeen kohderyhmän (opiskelijoiden, asiakkaiden) tiedolliset ja taidolliset valmiudet sekä elämäntilanne
• Hankkeen tekijöiden (opettajan ja muun hankkeeseen osallistuvan henkilökunnan) valmiudet ja osaaminen.

Tuotantoprosessin vaiheet

Verkko-opetuksen tuotantoprosessi jäsentyy yleensä kuuteen vaiheeseen (vaiheiden nimitykset saattavat hieman vaihdella ohjeistuksen tekijän mukaan):

1. Projektiehdotus
2. Suunnittelu
3. Tuotanto
4. Testaus
5. Toteutus
6. Arviointi ja korjaus

Tuotantoprosessille on ominaista, että eri vaiheiden välillä tapahtuu iterointia (vaiheita toteutetaan osittain yhtäaikaisesti ja kertautuvasti), ne eivät lineaarisesti seuraa toisiaan. Voi esimerkiksi olla hedelmällistä tehdä kurssin verkkoalueesta jo suunnitteluvaiheessa, joskus jopa projektiehdotusvaiheessa, alustava demo, jonka avulla havainnollistetaan hankkeen muille osapuolille miltä verkkoratkaisu näyttää ja tuntuu ja kuinka se toimii ja mitä ovat sen mahdolliset rajoitteet.

Keskeistä on myös määrittää alussa minkätasoinen ratkaisu on tarkoituksenmukainen. Kaikki me olemme törmänneet verkossa vaikuttaviin ratkaisuihin, joihin sisältyy esim. vaikuttavia tietokantapohjaisia yksilöllisen räätälöinnin ratkaisuja, simulaatioita, animaatioita jne. Saattaa olla suurikin houkutus yrittää jotain samanlaista. On kuitenkin olennaista tunnistaa käytetävissä olevien resurssien aiheuttamien rajoitteiden lisäksi, mikä on tuottamamme ratkaisun elinikä ja käyttäjäkunnan laajuus. Näiden tekijöiden mukaan toimintaratkaisu voi jäsentyä jatkumolle, jossa on seuraavat ääripäät:

• arkikäyttö, nopeasti uusiutuva tieto: tuotetaan itse kevyillä teknisillä ratkaisuilla käypää ja helposti päivitettävää arkitasoa, esim. tavanomaiset kurssin kotisivut
• pitkäaikainen, laaja käyttäjäkunta, monimutkainen vuorovaikutteisuus: ”laatutuotantoa”, esim. monimutkainen yksilöllisesti räätälöitävissä oleva sisältö tai simulaatiojärjestelmä, jolloin tuottamisessa tarvitaan erikoisosaamista.

Projektisuunnitelma

Projektisuunnitelma on tuotantoprosessin ohessa syntyvä suunnitteludokumentti, jonka osiot tarkentuvat tuotanto- ja testausvaiheissa. Parhaimmillaan suunnitelmasta tarkentuessaan syntyy dokumentti joka mahdollistaa tiedon jakamisen itse prosessista ja lopputuloksesta myös muille.

Enenevässä määrin niin yliopiston ulkopuoliset kuin sisäisetkin rahoittajatahot edellyttävät projektisuunnitelmia ja raportointia rahoituksen saamisen edellytyksenä.

Verkko-opetusprojektin suunnitelma sisältää yleensä kaikki tai osan seuraavista aihealueista:

• Koulutusprojektin/kurssin yleiset tavoitteet
  • liitynnät organisaation strategiaan ja tavoitteisiin
• Käyttäjäryhmä ja sen keskeiset piirteet
• Reunaehdot
  • mm. teknologia, opintohallinnollliset kysymykset, tutkintorakenne jne.
• Sisältörajaus
• Kurssin tavoitteet
  • tiedolliset
  • taidolliset
  • asenteelliset
• Kuvaus halutusta opiskeluprosessista
• Kuormittavuus (nk. kuormittavuusanalyysi opiskelijan ja opettajan näkökulmasta)
• Miten opittua arvioidaan: menetelmät (tentti, projektityö, työselostukset, harjoitukset, laskarit, ryhmätyöt jne.)
• Oppimateriaalikomponentit
  • muiden tuottamat/valmiit: kirjallisuus, artikkelit, prujut, cd-rom, www-aineistot jne.
    • miten tekijänoikeuskysymykset hoidetaan
  • tuotettavat uudet materiaalit
• Vuorovaikutus kurssilla
• Ohjaussuunnitelma
• Opiskeluohje
  • Kurssikuvaus
  • Aikataulu
  • Tehtävät
  • Suoritusten arviointi
  • Jne.
• Aikataulu
• Resurssit
• Työnjaot ja toimintamalli
• Kuka ylläpitää

Lista on pitkä, mutta projektiajattelun keskeiset elementit tulisi hyvässä suunnitelmassa olla selkeästi luettavissa:

• Sisältö eli tavoite (tulostavoite sisällön ja laadun suhteen)
• Aika (projektin ja sen osien aikarajat)
• Resurssien käyttö (ajankäyttö ja raha)

Projektoinnin ideana on saada kaikki kolme elementtiä hallintaan samanaikaisesti. Projektille on syytä myös määrittää välietappeja, joissa tarkastellaan kaikkia näitä kolmea projektiulottuvuutta yhtäaikaa: miten niissä on edetty.

Jos projekti on pieni, on syytä kuitenkin tehdä ainakin seuraavat asiat:

• määrittele mitä pitää saada aikaan
• jaa tehtävä osiin ja mieti kuka tekee minkäkin niistä
• varaa aika työlle (kalenteriin) ja aikatauluta sen mukaan
• selvitä tarvitsetko erillistä rahoitusta projektille tai jollekin osatehtävälle
• kerro jo projektisi aikana muillekin mitä teet
• seuraa projektin edistymistä säännöllisesti
• arvioi työn lopputulos ennen kuin jätät sen