VERKKO-OPETUKSEN SUUNNITTELUPROSESSI

Projektin vaiheet
Suunnittelun osa-alueet

Verkko-opetuksen suunnittelu ja tuottaminen voidaan jäsentää prosessiksi, jossa tuotetaan toisaalta verkkokurssi ja toisaalta digitaalista aineistoa. Verkkokurssit hyödyntävät digitaalista aineistoa mutta yhtälailla myös muuta aineistoa.

Verkko-opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen vaikuttaa erityisesti se, ollaanko tuottamassa täysin uutta koulutusta vai ollaanko muokkaamassa jo olemassa olevaa kurssia tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäväksi. Täysin uutta tuotettaessa voidaan lähteä puhtaalta pöydältä, jolloin vapausaste on yleensä suurempi.

Vanhaa muokattaessa on tarkoituksenmukaista tarkastella erityisesti mitä toimintaa kurssissa viedään verkkoon, ja onko syytä samanaikaisesti tehdä pedagoginen uudelleentarkastelu. Hyvin toimivia ratkaisuja ei kannata heittää romukoppaan. Vastaavasti verkko ei pelasta huonosti toimivaa ratkaisua, vaan vaativana toimintaympäristönä useimmiten vain vahvistaa ongelmia.

Verkko-opetuksen ratkaisut voivat olla mitä moninaisimpia mm. sen mukaan, ollaanko tekemässä massakurssia vai pienehkölle ryhmälle suunnattua kokonaisuutta sekä minkälaisia pedagogisia valintoja tehdään. Useat opettajat kokevat tärkeäksi tuottaa ennakkoon verkkoon oppimateriaalia. Aineiston luonteesta riippuen tämä vaatii osaamista, joka yksinkertaisimmillaan on tekstiä ja linkkejä sisältävän webbisivun tuottamista ja monimutkaisimmillaan vaativien animaatioiden ja vuorovaikutteisten multimedia-aineistojen tuotantoa. Tällöin materiaalin tuotantoon soveltuu tuotantoprosessimalli, jonka elementtejä ovat tyypillisesti sisällön luominen, paketointi ja jakelu. Tuotettava aineisto on yleensä sellaista, jota voidaan hyödyntää useampiin tarkoituksiin.

Monesti kuitenkin merkittävä osa sisällöstä luodaan itse opetus- ja opiskeluprosessin aikana harjoitustöiden, kommunikoinnin ja erilaisten yhteistoiminnallisten työskentelymuotojen ja muodossa. Kun sisältö tuotetaan koulutuksen aikana, koulutuksen verkkoympäristö toimii yhteisenä työtilana, joka on aluksi kuin kalustamaton työhuone.

Projektin vaiheet

Verkko-opetuksen suunnittelu ja tuottaminen jäsentyy yleensä kuuteen vaiheeseen (vaiheiden määrä ja nimitykset saattavat hieman vaihdella ohjeistuksen tekijän mukaan):

1. Projektiehdotus
2. Suunnittelu
3. Tuotanto
4. Testaus
5. Toteutus
6. Arviointi ja korjaus

Prosessille on ominaista, että eri vaiheiden välillä tapahtuu iterointia (vaiheita toteutetaan osittain yhtäaikaisesti ja kertautuvasti), ja ne eivät lineaarisesti seuraa toisiaan. Voi esimerkiksi olla hedelmällistä tehdä kurssin verkkoalueesta jo suunnitteluvaiheessa, joskus jopa projektiehdotusvaiheessa, alustava demo, jonka avulla havainnollistetaan hankkeen muille osapuolille, miltä verkkoratkaisu näyttää ja tuntuu ja kuinka se toimii ja mitä ovat sen mahdolliset rajoitteet.

Suunnittelun osa-alueet

Kuten mitä tahansa projektia, on verkko-opetustakin suunniteltaessa keskeistä miettiä, mitä, kenelle ja miten olemme tekemässä. Lisäksi on syytä hahmottaa miksi ylipäänsä teemme ja mitkä ovat reunaehdot. Karkeasti voimme jäsentää nämä kysymykset seuraavasti:

• miksi: toimintaympäristön analyysi
• kenelle ja kuka: toimija-analyysi
• mitä: sisällön analyysi
• miten: opetukselliset ratkaisut, materiaalin tuotanto, hallinto, teknologiaratkaisut

Näihin kysymyksiin vastaaminen tapahtuu tyypillisesti projektiehdotusvaiheessa, joka usein näyttäytyy yliopiston vuosittaisessa suunnittelusyklissä opetusohjelman suunnitteluna ja / tai rahoitusanomusten tekovaiheessa.

Suunnittelun osa-alueita on hahmotettu myös oheisessa kuvassa.

Kun mietitään miten opetushanke toteutetaan, on otettava kantaa vähintään seuraaviin neljään asiakokokonaisuuteen:

• Opetukselliset ratkaisut eli prosessi: keskeisiä elementtejä ratkaisun hallinnassa ovat suunniteltu opiskeluprosessi, vuorovaikutus eri osapuolien (opettajat, opiskelijat, asiantuntijat, mentorit, tutorit jne.) välillä sekä opiskelun ohjauksen ratkaisut. Tärkeää on heti alussa miettiä miten opittua kurssilla arvioidaan. Valittavat arviointimenetelmät vaikuttavat suuresti siihen miten opiskelijat opiskelunsa jäsentävät.
• Materiaalin tuotanto: kurssin opiskeluun tarvittava materiaali, itse tuotettava ja/tai valmiina hankittava, onko materiaali kenties opettajien etukäteen tuottamaa vai onko materiaali kurssiprosessin tuotos, esim. harjoitustöitä, projektidokumentteja tai yhteistoiminnallisen prosessikirjoittamisen tulosta.
• Kurssihallinto ja tiedotus: tiedottaminen ajankohtaisista asioista kurssia ennen ja aikana verkkoilmoitustaululla tai esim. sähköpostitse, ilmoittautumiset, ryhmäjaot, harjoitustöiden palautuskanavat, (osa)suoritusten kirjaaminen jne.
• Teknologiaratkaisut: käytettävät, mediat sekä työkalut ja niiden hallinta.

Nämä elementit vaikuttavat toisiinsa, joten osa-alueita on syytä suunnitella yhtäaikaisesti.