TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

Toimintaympäristön erilaiset elementit vaikuttavat verkko-opetusprojektiin sekä mahdollisuuksien, kilpailun että toiminnan reunaehtojen näkökulmista.

Toimintaympäristö voidaan jakaa hierarkkisesti eri tasoihin, jotka vaikuttavat eri tavoin projektin tavoitteiden mukaan:

• eurooppalainen/globaali ympäristö
• kansallinen (Suomi)
• alueellinen (esim. Pääkaupunkiseutu, Pohjois-Suomi)
• organisaatio (yliopisto)
• oma lähiympäristö (tiedekunta, osasto, laboratorio, laitos)

Eurooppalainen/globaali, kansallinen ja alueellinen ympäristö ovat tasoja joissa on syytä tarkastella toisaalta yhteistyömuotoja ja mahdollisuuksia ja toisaalta oman projektin kilpailuasemaa, mm.:

• Onko joku jo tehnyt samanlaisen verkkokokonaisuuden, joka kilpailee oman hankkeeni kanssa? Onko joku jo tuottanut materiaalia, jota hankkeessa voidaan hyödyntää? Onko joku muu tuottamassa samaan aikaan vastaavaa kokonaisuutta tai omaa projektiani tai osaamistani täydentävää, siten että voisimme tehdä yhteistyötä?
• Yhteistyön mahdollisuudet: aiemmat yhteydet, mahdollisuudet solmia yhteistyösuhde.
• Yhteistyön reunaehdot: laatu, raha, aika, toimintakulttuuri ja henkilökemiat, paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen (onko projektissa joitain sellaisia erityispiirteitä jotka puoltavat sen tekemistä paikallisesti).

Collis ja Gommer (2000) hahmottelevat korkeakoulujen mahdollisia tulevaisuuksia neljällä skenaariolla, joita jäsentävät nelikentäksi ulottuvuudet

• paikallinen - globaali
• opiskelijalähtöinen laadun kontolli - asiantuntijakontrolli.

Se minkälaisen tulevaisuuskuvan mukaisen strategian yliopisto valitsee tai on valinnut, vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisia palveluja opetuksen toteutuksen tukena on ja mitä ratkaisuja opetukselta odotetaan.

Oman lähiympäristön ja yliopiston tasolla voidaan esittää myös yllä olevat yhteistyöhön liittyvät kysymykset. Ei ole lainkaan tavatonta, että yliopiston eri yksiköissä tarjotaan samansisältöisiä opintokokonaisuuksia. Lisäksi on hyvä tarkastella mm. seuraavia kysymyksiä:

• Yliopiston ja yksikön strategia ja tavoitteet: onko määritetty suuntaviivoja joiden mukaan omassa yksikössä edetään, minkälaisia päätöksiä on jo tehty, onko oma projekti kenties edelläkävijä, joka suuntaa oman yksikön tavoitteita?
• Rakenteelliset ja hallinnolliset tekijät vaikuttavat yliopistoissa voimakkaasti hankkeen toteutukseen: tutkintorakenne määrittää minkälaisissa puitteissa voidaan toimia (esim. voidaanko toteuttaa laaja integroiva projektityö siten että se mahtuu tutkintoon); mitkä ovat mahdollisuudet vaikuttaa rakenteisiin, jos niiden rajat halutaan ylittää?
• Opintohallinnolliset kysymykset ja käytännöt (esim. riittääkö JOO-sopimuksen puitteissa saatava korvaus siihen että kurssille voidaan ottaa osallistujia toisesta oppilaitoksesta, voiko samalle kurssille osallistua myös niitä jotka eivät ole yliopistossa kirjoilla).
• Käytettävissä olevat resurssit:
  • raha
  • hankkeen aikajänne
  • projektiin osallistuvien aika
  • hankkeen tekijöiden (opettajan ja muun hankkeeseen osallistuvan henkilökunnan) valmiudet ja osaaminen / hankittavissa oleva osaaminen
  • käytettävissä oleva tai hankittavissa oleva teknologia
• Hankkeen kohderyhmän (opiskelijoiden, asiakkaiden) tiedolliset ja taidolliset valmiudet sekä elämäntilanne