TKK:n kotisivulleYTK:n kotisivulle

 

 

 

 

Yhdyskuntasuunnittelun tiedonlähteet - Pitkä kurssi

   
1.2 TIEDONHAKU ERILAISISTA TIEDONLÄHTEISTÄ SISÄÄNTULOSIVULLE
  TEHTÄVÄOHJEESEEN

Tavat, joilla tietoa haetaan riippuu sekä hakuaiheesta että tiedonlähteistä, joita haussa käytetään. Johonkin aiheeseen riittää yhden tiedonlähteen käyttö, toisissa on perehdyttävä usean käyttöön saadakseen riittävän määrän aineistoa asian selvittämiseksi.

Tiedonlähteiden hakuominaisuudet vaihtelevat erittäin paljon: hakukoneella Internetistä haettaessa muutamalla sanalla voi saada tuhansia osumia, mutta sisältö vaihtelee mainoksista, henkilöiden kotisivuista kokonaisiin kirjoihin. Tietokannoissa, joissa on vain julkaisujen lähdetietoja tietää saavansa niiden viitetietoja mutta voi pahasti pettyä hekutuloksen suppeuteen. On siis hallittava tiedonhaun perustaitoja tiedonlähdekohtaisesti, jolloin voi mahdollisimman varmasti luottaa saamaansa lopputulokseen.

On myös muunalaisia tiedonlähteitä kuin vain tietokantoja tai hakukoneita. Erityisesti ammatillinen tiedonhaku ja tiedonlähteiden kartoitus ja itselle sopiva tiedonlähteiden "tietopankki" saattaa koostua hyvinkin erilaisistä lähteistä. Tarpeelliset lähteet voivat myös muuttua ajan ja työtapojen ja -tehtävien muuttuessa.

Alle on koottu ja selostettu lyhyesti erityyppisiä tiedonlähteitä. Kustakin tiedonlähteestä on myös pidempi selostus, jota on mahdollisuuksien mukaan kuvattu yhdyskuntasuunnittelun ala huomioiden. Lyhyen listauksen tarkoituksena on myös virittää lukija miettimään, olisiko itsellä tarvetta kehittää tiedonhankintaansa kokoamalla esim. alla olevan listan tai omista lähtökohdista nousevan listan avulla ammatillista tiedonlähteiden tietopankkia.

 

Tiedonlähteitä

Viitetietokannat sisältävät viitteitä dokumentteihin, kuten lehtiartikkeleihin, kirjoihin, raportteihin, konferenssijulkaisuihin tai muuta viitemuotoista tietoa. Alkuperäinen julkaisu on haettava käsiin viitteen avulla esim. kirjastosta tai kaukopalvelun avulla. Osasta viitetietokantoja on pääsy kokonaisiin lehtiartikkeleihin tai muihin dokumentteihin. Viitetietokannat voidaan jakaa kirjastojen kokoelmatietokantoihin, artikkeliviitetietokantoihin, tietyn tieteenalan viitetietokantoihin yms.. Yhdyskuntasuunnitteluun liittyvät erikoiskirjastojen kokoelmatietokannat tarjoavat tiettyyn erityisalaan liittyviä lähteitä.

Faktatietokannat sisältävät numerotietoja, tilastoja sekä erilaisia hakemistoja. Ryhmään kuuluu esimerkiksi sanakirjoja, tietosanakirjoja, tilastotietokantoja. Tietokannasta löydetään johonkin suppeaan ongelmaan tai kysymykseen tarvittu vastaus suoraan. Alkuperäisdokumenttia ei näin tarvita.

Kokotekstitietokannat sisältävät varsinaisen dokumentin kokotekstinä esim. väitöskirjan, lehtiartikkelin tekstin, tavallisesti viitteineen, asiasanoineen ja tiivistelmineen. Niistä voi hakea ja lukea alkuperäisen tekstin kokonaisuudessaan. Tekstejä voi yleensä tulostaa ja/tai tallentaa omalle koneelle.

Aihehakemistot (subject gateways) ovat moni-alaisia tai tiettyyn aiheeseen keskittyviä linkkihakemistoja, joihin on kerätty Internetistä löytyviä verkkosivuja. Hakemistot voivat perustua joko ihmistyöhön, ne voidaan tuottaa automaattisesti sivuja keräilevin ohjelmien avulla tai ne pohjautuvat automatiikan ja ihmistyön yhdistelmään. Tietoa etsitään selailemalla linkkilistaa tai tietokantapohjaisissa hakemistoissa myös erilaisin hakuvälinein.

Elektroniset lehdet ja artikkelitietokannat sisältävät lehtien kokonaisia artikkeleita. Tietokannoissa on yleensä hyvät haku- ja selailuominaisuudet. Palvelusta riippuen artikkeleita haetaan ja selataan vain erillisinä dokumentteina ja joissakin on mahdollista selata artikkeleita lehtikohtaisesti. Ainoa kotimainen lehtiartikkelien kokotekstitietokanta on ELEKTRA. Ulkomaisia artikkelitietokantoja on erittäin paljon. Niitä tuottavat suuret (tieteellisten) lehtien ja kirjojen kustantajat sekä artikkelien välittämiseen erikoistuneet tietokantojen tuottajat.

Hakukoneet - kuten Google ja AltaVista - ovat tiedonhakupalveluita, joiden avulla voi hakea kaikentyyppistä tietoa Internetistä. Hakutulos sisältää Internetissä olevia verkkodokumentteja. Dokumentit voivat olla esim. verkkosivuja (html/ htm-dokumentteja), world-, pdf-, kuva-, ja äänitiedostoja. Yleensä hakukoneissa on erittäin monipuoliset hakutoiminnot.

 

Aihehaussa auttaa hakuprofiilin laatiminen

Helpoimmat tiedonhakutilanteet liittyvät yleensä jonkin tunnetun seikan paikantamiseen: etsitään esim. tietyn henkilön kijroittamaa tekstiä tai paikannetaan tietty teksti. Lähes kaikissa tietokannoissa näitä hakutyyppejä varten on omat hakumahdollisuuteensa. Henkilön julkaisuja etsittäessa etsitään tietokannasta riippuen esim. tekijää, kirjoittaa ja englanniksi tehdään author-haku. Tiettyä julkaisua etsittäessä suoritetaan haku julkaisun, teoksen tai kirjan nimellä tai etsitään nimeke. Englanniksi taas haetaan esim. title.

Aihehaku on vaativin hakutapa, jota kuitenkin tarvitaan mm. tilanteissa, joissa esim. tutustutaan tiettyyn aiheeseen, syvennetään tai päivitetään omaa tietämystä tietystä aiheesta. Se edellyttää hakuprosessin tarkkaa mietintää niin aiheen kiteyttämisen kuin hakusanojen pohdinnan osalta. Yhdyskuntasuunnittelun alan hakuaiheesimerkistä käy vaikkapa aihe "kansalaisten vaikutuskeinot kaavoituksessa".

Hakua suunnitellessa kannattaa aihe konkretisoida ja siihen liittyvät mieleen tulevat kysymykset, ongelmakohdat, jne. kirjoittaa lyhyesti ylös. Oma aiempi tietämys aiheesta ja mielikuvitus nostaa esille sanoja, joita voi käyttää haun suunnittelussa. Sanojen mietinnässä on monesti hyvä hyödyntää sanastoja. Jos aineistoa on löydyttävä usealla kielellä, kannattaa miettiä heti myös muun kielisiä sanoja ja kirjata ne ylös.

Hakua suunnitellessa kannattaa hakusanat kirjoittaa paperille siten, että ryhmitelee ne ensinnäkin sen mukaan kuvaako sana aihetta tarkasti vai laajasti. Haun teko ja sen korjaaminen helpottuu, kun on valmiiksi miettinyt miten hakua voi laajentaa/supistaa käyttämällä uusia hakusanoja. Kannattaa miettiä myös aiheeseen liittyvät samaa tai miltei samaa tarkoittavat sanat ja ryhmitellä kutakin aihetta koskevat sanat omaan ryhmäänsä. Jälleen haun parantaminen helpottuu, kun on miettinyt erilaisia vaihtoehtosanoja. Hakusanojen kokoamista ja ryhmittelyä kutsutaan hakuprofiilin teoksi. Aiheen konkretisoiminen ja hakusanojen mietintä auttaa myös valitsemaan ja etsimään haun kannlata oleelliset tiedonlähteet.

AND, OR ja NOT - Boolen operaattorit tiedonhaun apuna

Aihehausta ei selviä yleensä yhdellä sanalla. Aihehaun helpottamiseksi tietokantoijen hakumahdollisuuksia onkin parannettu siten, että niissä voidaan hyödyntää nk. Boolen operaattoreita (AND, OR ja NOT). Boolen logiikkaa voi käyttää erityyppisissä tietokannoissa, kuten erilaisissa viitetieto- ja kokotekstitietokannoissa. Boolen-operaattorien käyttö on tehty monesti helpoksi valmiin hakulomakkeen avulla, johon ei itse tarvitse operaattoreita kirjoittaa, vaan ne valitaan esim. alasvetolaatikosta. Kun tekee hakua Internetin hakukoneen avulla, kannattaa tarkistaa voiko boolen-operaattoreita käyttää.

kaupunkisuunnittelu AND historia

AND -operaattoria käytetään kun halutaan, että molemmat (kaikki) hakutermit esiintyvät hakutuloksessa. Operaattorilla on siten hakutulosta rajaava vaikutus.

 

elämäntapa OR arkielämä

OR -operaattoria käytetään, kun halutaan, että jompikumpi (joku) hakutermeistä esiintyy hakutuloksessa. Tällä operaattorilla on hakutulosta laajentava vaikutus.

 

kaavoitus NOT rantakaavoitus

NOT -operaattoria käytetään, halutaan, että ensimmäinen termi esiintyy, mutta toinen termi ei esiinny hakutuloksessa. Operaattorin käytössä pitää olla varovainen, sillä samalla voi sulkea pois käyttökelpoistakin aineistoa.

Ellei omaa lomaketta Boolen-operaattoreille ole, on käytettävä sulkuja aina, kun hakulausekkeessa on useampi eri operaattori yhdessä. Ohjelma hakee ensin sulkujen sisällä olevat hakulauseet ja yhdistää vasta sen jälkeen hakulauseet toisiinsa. Boolen haussa operaattoreiden määrittelemillä operaatioilla on ensisijaisjärjestys: NOT on ensisijaisin, sen jälkeen AND ja viimeisenä OR.


Asiasanahaku

Monet tietokannat mahdollistavat haun kohdistamisen julkaisun tai artikkelin sisällön kuvailussa annettuihin asiasanoihin. Ne on valittu tietokannassa käytössä olevasta sanastosta eli tesauruksesta tai muusta asiasanastosta. Useimmissa tietokannoissa asiasana kirjoitetaan hakuruutuun, ja esim. alasvetolaatikosta valitaan haun kohdentaminen asiasanoihin. Julkaisuun liitetyt asiasanat voivat olla eri tavoin yhdisteltyjä. Useita asiasanoja voi yhdistää Boolen operaattoreilla. Käytetyistä asiasanoista kerrotaan yleensä tietokannan esittelyssä. Sopivia asiasanoja voi etsiä selaamalla tai hakemalla tietokannan asiasanahakemistosta/indeksistä. Kaikkiin tietokantoihin ei julkaisuja asiasanoiteta, joten pelkkää asiasanahakua käyttämällä kaikki halutut julkaisut eivät tule hakutulokseen. Monesti tietokannat mahdollistavatkin haun kohdentamisen kaikkeen tietoon, jota julkaisusta on tietokantaan tallennettu.

Vapaatekstihaku

Vapaatekstihauksi voidaan kutsua hakua, jonka avulla yritetään löytää myös sellaista aineistoa, johon asiasanastossa olevan terminologian avulla ei päästä käsiksi. Tällainen tieto tai näkökulma saattaa olla niin uusi, että sitä kuvaavia asiasanoja ei vielä ole ehditty asiasanastoon liittää tai näkökulma on niin erityinen, ettei sitä kuvaavaa asiasanaa koskaan tulla lisäämäänkään asiasanastoon. Tällainen tieto löytyy kuitenkin monesti jo julkaisun nimestä tai kuvailuvaiheessa sopivia asiasanaston ulkopuolisia termejä - nk. vapaita termejä - on lisätty julkaisun kuvialuun.

Vapaatekstihakua saatetaan tietokannasta riippuen kutsua sanahauksi tai perushauksi. Yhtä hyvin tietokannasta saaattaa löytyä valmis lomake, jossa esim. alasvetolaatikosta voi valita kohdan, jolla haku kohdistuu kaikkeen aineistosta tallennettuun tietoon. Näin haku kohdistuu myös julkaisun nimeen, jolloin esim. kirjoittajan antama julkaisun nimi ja siten mahdollisesti hänen näkökulmansa aiheeseen auttaa löytämään tiedonhaun kannalta keskeiset julkaisut. Jos tietokantaan on tallennettu tiivistelmä, sisälysluettelo ja kokonaisia artikkeleita tai kirjoja, kohdistuu haku kaikkeen tietoon. Kun tekee hakua, jossa on käytettävä samanaikaisesti useaa hakusanaa, on tiedettävä voiko sanoja kirjoittaa peräkkäin vai tuleeko käyttää Boolen operaattoreita ja operaattoreiden käyttöön tarkoitettua hakulomaketta.

Luonnollisen kielen, yleiskielen ja ammatillisten erikoiskielten, erilaisten ilmausten ja erisnimien lisäksi voi vapaasanahaussa käyttää myös asiasanastoista löytyviä termejä. Mikäli jaksaa selata läpi isoja viitejoukkoja, voi sanahaulla tehdä tiedonhaussa mielenkiintoisia "löytöjä". Melko usein tuloksena saadaan kuitenkin varsinkin suurissa tietokannoissa paljon hyödyttömiä viitteitä, jollei hakuja ole mietitty tarkkaan. Jos vapaatekstihaku kohdistuu koko artikkelin tekstiin ja hakusanat ovat kovin yleisiä, hakutulos voi sisältää hyvinkin kaukana aiheesta olevaa tietoa. Parempaan tulokseen voi päästä, kun yhdistelee Boolen operaattoreilla vapaasti valittuja luonnollisen kielen sanoja ja asiasanaston termejä.

Sanan katkaisu

Kohdistettaessa haku mihin tahansa aineistosta tietokantaan tallennettuun tietoon, on ehdottomasti katkaistava hakusana sanan vartalosta tai haun kannalta muusta perustellusta kohdasta. Tietokonehan ei yleensä vielä ymmärrä sanojen merkitystä vaan hakuohjelma etsii merkkijonoja. Sanan katkaisu on miltei millä tahansa kielellä oleellista mutta sitä on pidettävä välttämättömänä apuneuvona erityisesti haettaessa suomalaisista tietokannoista: suomenkielisistä substantiiveista saadaan suuri määrä taivutusmuotoja. Haun viimeistelyssä on mietittävä, mistä kohdin hakusanan katkaisee. Vaarana on, että sana lyhenee liikaa, jolloin hakuun tulee sellaistakin aineistoa mukaan, joita ei haluta (vrt. kaupunkisuunnittelu_ vai kaupunkisuunnit_ ). Tavallisimpia katkaisumerkkejä ovat * ? #. Ennen hakua on tarkistettava, mitä katkaisumerkkia tietokannassa käyttään.

Internetissä käytössä olevat hakukoneet saattavat erota perinteisistä viite- ja kokotekstitietokannoista siten, että niissä katkaisu ei ole välttämätöntä eikä suotavaakaan. Joissakin hakukoneissa on oma lomakkeensa sellaisille tiedonhauille, joissa katkaisun käyttö on hakutuloksen onnistumisen kannalta ehdotonta.

Fraasihaku

Tietokannoissa ja Internetin hakukoneissa on yleensä mahdollista tehdä myös nk. fraasihaku. Fraasihaku onnistuu, kun etsitään aineistoa, jossa kyseisten sanojen tulee esiintyä siinä jarjestyksessä ja muodossa kuin hakulause on kirjoitettu. Monet teitokannat mahdollistavat myös fraasin viimeisen sanan taipumisen eli sanan katkaisemisen. Fraasihaun mahdollisuus kannattaa aina selvittää ennen hakua. Monissa Internetin hakukoneissa fraasi kirjoitetaan lainausmerkkeihin, kun taas joissakin viitetietokannoissa valitaan hakulomakkeen alasvetolaatikosta hakutavaksi frrasihaku. Fraasihaulla voidaan etsiä esim. organisaatioita ("Australian Housing and Urban Research Institute"), sanayhdistelmillä tiettyä aihetta ("asukkaiden osallistuminen") ja julkaisuja niiden nimillä ("Leijat Helsingin yllä").


Haun rajaus

Sen lisäksi, että suunnittelee aihehaun sisällön hakusanojen ja tiedonlähteiden osalta hyvin, voi myö spohtia muita keinoja tavoittaa juuri se ainenisto, jota toivoo käsiinsä saavan. Monissta tiedonlähteissä on mahdollista hakea aineistoa vain tietyltä ajalta ja tietyn kielisenä. Joissakin tietokannoissa voi rajata haun koskemaan vain lehtiartikkeleita, jotka saa kokotekstinä tai määritellä julkaisun tasoksi väitöskirjan, oppikirjan tai tutkimuksen.

Haun rajaus tehdään yleensä ennen haun suorittamista. Joissakin tapauksissa jo tehtyä hakua voidaan järjestää esim. aikajärjestykseen uusimmasta/vanhimmasta alkaen tai aakkosjärjestykseen kirjoittajan/julkaisun nimen perusteella. Ks. myös hakutuloksen parantaminen.

 

Sivun alkuun
Sisällysluetteloon




YTK:n tietopalvelu
 
sivu on päivitetty 12.09.2005 palaute maria.soderholm@tkk.fi